Suomenuskoiset haluavat virallistaa uskonsa

Hakemus muinaissuomalaista uskontoa tunnustavan yhdyskunnan rekisteröimisestä jätetään kesän aikana. Suomenuskoa tunnustavat eivät odota kirkosta eronneiden ryntäystä.

Kotimaa
Ukonkirves
Ukonkirves on yksi suomenuskoisten symboleista.YLE
Kuva kalliosta metsässä. Taustalla suomenuskovaisia.
Tuula ja Ville ovat suomenuskoisia.

Lappeenrantalaiset Tuula Muukka ja Ville Luukkonen eivät koe Lähi-idän paimentolaiskulttuurissa alkunsa saanutta valtionuskoa omakseen. Heille sielunruokaa tarjoavat vanhat suomalaiset tarut ja runot, sekä suomalainen luonto.

- Sanotaan, että suomalaiset ovat lähellä luontoa. Koemmeko, että metsä tai järven ranta on on pyhä paikka? Ehkä joku löytää sieltä niitä hengellisiä kokemuksia, joita joku toinen löytää esimerkiksi luterilaisesta uskonnosta, sanoo Muukka.

- Maanläheisyys, luonnon ja ylipäänsä kaiken elämän kunnioittaminen. Tuntuu vain siltä, että juureni ovat tässä maassa ja tässä uskossa, kertoo puolestaan Luukkonen.

Pois pyyhittyä kulttuuria

Suomenuskoisten piiristä löytyisi nyt intoa uskonsa rekisteröintiin. Uskontokunnan nimeksi tulisi Karhun Kansa. Siihen kuuluvat katsovat jatkavansa suomalaisheimojen uskonnollista perinnettä.

Uskonnollisen yhdyskunnan virallistaminen ei käy käden käänteessä. Patentti- ja rekisterihallitukselle pitäisi määritellä muun muassa yhdyskunnan uskontunnustus, pyhä kirja, sekä jumalanpalveluskäytännöt. Niiden osoittaminen voi olla vaikeaa.

- Kristinusko pyyhki vanhasuomalaisen uskon kulttuurin aika hyvin pois, joten olisi aika työ esimerkiksi kaivaa pyhä kirja jostain. Kalevala se ei voi olla, koska se on yhden ihmisen runokokoelma ja vielä siistitty sellainen, Muukka sanoo.

- Ymmärrän, että näitä vaaditaan, muutenhan voisi rekisteröidä mitä tahansa huuhaata. Mutta onko uskontokunta määriteltävissä kristinuskon käytäntöjen kautta, hän kysyy.

Lentävän spagettihirviön kirkko ei kelvannut viranomaisille

Huuhaasta esimerkkinä Muukka mainitsee pastafarismin, eli lentävän spagettihirviön kirkon, joka yritti rekisteröityä viime vuonna.

- Se täytti kaikki muodolliset pykälät, mutta viranomaiset taisivat arvata, että kyseessä oli vitsi, Muukka naurahtaa.

Suomenuskossa kyseessä ei ole parodian tekeminen. Uskon virallistamista on silti varauduttu odottamaan kauan.

- Tanskassa vastaavaan Forn Siðr -viikinkiuskon rekisteröintiin meni 10 vuotta, Muukka huomauttaa.

Kirkosta eronneiden ryntäystä ei odoteta

Karhun kansa ei odota ryntäystä esimerkiksi kirkosta eronneiden joukosta. Suomenuskoiset eivät harrasta lähetystyötä.

- On varmasti paljon niitä, jotka ajattelevat näin, mutta eivät koe tarvetta liittymiseen. Tämän uskon läheiseksi kokevat eivät yleensä ole hurahtaneet tähän, vaan saaneet tuntuman siihen jotakin muuta kautta.

Tuula Muukka ja Ville Luukkonen eivät selvästikään ole uskonnollisia kiihkoilijoita, pikemminkin "tapasuomenuskoisia". Suomenuskon rekisteröinti olisi kuitenkin tärkeä osoitus hyväksynnästä.

- Jos ihmisillä on harhakäsityksiä suomenuskosta, niin virallisen statuksen kautta nämä voi korjaantua, tuumaa Luukkonen.

- Silloin olisin tasaveroinen enemmistösuomalaisten kanssa. Tämä liittyy ihan uskonnon vapauteen, toteaa puolestaan Muukka.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala / Eero Mäntymaa