Koe uusi yle.fi

Eläkeläinen on au pairina kysyttyä työvoimaa

Au pairiksi lähdetään yleensä nuorena, usein välivuoden aikana. Työkokemus ulkomailla on usein täynnä vauhtia ja jännitystä; isäntäperheen kanssa olo saattaa jäädä toissijaiseksi. Vanhemmalla iällä au pairiksi lähtevä on usein perheellekin haluttu vaihtoehto. Iän tuoma kokemus on plussaa etenkin lastenhoidossa.

Leena Pirinen (Kirjailija)
Nainen esittelee kuvakirjaa
Juankoskelainen Leena Pirinen ei halunnut jäädä eläkkeellä laakereilleen lepäämään. Terveydenhoitajan työt taakse jätettyään hän haki au pairiksi.YLE / Heidi Törnroos

Leena Pirinen valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1968. Ensimmäiset 18 vuotta hän toimi sairaanhoitajana ja loput parikymmentä vuotta terveydenhoitajana lasten- ja äitiysneuvoloissa. Kun sitten tuli aika jäädä eläkkeelle, totesi Pirinen itsensä niin virkeäksi eläkeläiseksi, että päätti lähteä ulkomaille.

Ensimmäinen au pair -keikka suuntautui Latviaan. Matka vei sinne vielä toisenkin kerran, seuraavana vuorossa oli Belgia. Viimeisin työpaikka oli Saksassa pari vuotta sitten.

Varamummo ja kotikätilö

Latviassa asuinpaikkana oli suomalainen perhe jolla oli yksi 10-kuukautinen poika. Belgiassa ranskalais-suomalaisessa perheessä hoidettavana olivat 2- ja 4-vuotiaat lapset ja Saksassa Pirinen asui käytännössä perheen saksalaisen isän ja heidän 7-vuotiaan poikansa kanssa. Äiti oli käytännössä kaiken ajan sairaalassa, jossa hoidettiin heidän sairasta kuopustaan.

- Pieni poika otti minua kädestä kiinni heti lentokentällä ja siitä lähtien kuljimme käsi kädessä kaikkialle: kotiin, kouluun ja muille asioille. Varmasti olin siinä tilanteessa ikään kuin varamummi, Pirinen miettii.

Latviassa ollessaan hän sai myös toisenlaisen roolin. Perheen äiti odotti toista lastaan, eikä perheellä ollut minkäänlaista tukiverkkoa.

- Olin varmaan äidin korvike myös hänelle. Mutta myös lastenneuvolan täti, sillä sain henkilökohtaisesti huolehtia myös raskauden etenemisestä. Moneen kertaan sain kopeloida, että miten päin se vauva siellä vatsassa makaa, Pirinen hymyilee.

Ikä on plussaa lastenhoidossa

Ikä ja kokemus on au pair -markkinoilla kovassa kurssissa. Pirinen kertoo, että joillain perheillä oli hieman huonoja kokemuksia nuorista au paireista. Esimerkiksi Brysselissä, jossa Pirisellä oli käytössään oma asunto, nuoret olivat pitäneet juhlia aamuyöhän saakka.

- Minä en taas iltaisin kauheasti ulkona liikkunut, eli minusta ei tarvinnut niin paljon huolehtia, Pirinen kertoo.

Ensimmäistä kertaa kotoa pois muuttavalla nuorella au pair -jaksoa saattaa värittää myös kova koti-ikävä. Tällaisestakaan ei aikuisen kohdalla tarvinnut murehtia.

Pirisen mukaan myös lasten kanssa oleminen voi olla myös vanhemmalla iällä antoisampaa.

- Omat lapseni syntyivät 1970-luvulla, jolloin äitiyslomat olivat lyhyitä, enkä itsekään ehtinyt olla paljon heidän kanssaan. Nyt sain täysin keskittyä lasten kanssa olemiseen; rakensin legoilla, ajoin traktorilla, etsin puutarhasta pörriäisiä - sain siis itsekin heittäytyä jälleen lapseksi, Pirinen nauraa.

Kun Pirisen koulutus vielä sattui olemaan terveydenhuoltoalalta, oli luottamus perheeseen helppo solmia.

Vapaa-aikana ehti reissuillakin

Pirisen töihin perheessä kuului ensisijaisesti lastenhoito, mutta myös kevyet kotityöt. Kuuden päivittäisen työtunnin jälkeen vapaa-aikanaan Pirinen ehti kokemaan monenlaista. Brysselissä hän bongaili maailmantähtiä ja Pariisin reissullaan hän oppi syömään etanoita.

- Monesti lähdin vain kävelemään kaupungille, tarkastelemaan paikkoja, ihailemaan vanhoja rakennuksia ja tarkkailemaan ihmisiä.

Lisäksi hän pääsi perheiden mukana erilaisille matkoille. Belgialaisen perheen kanssa he lomailivat Espanjassa, ja Liettuasta käsin he vierailivat myös Helsingissä - joka tuli Pirisellekin kunnolla tutuksi vasta silloin.

Edelleen yhteyksissä

Au pair -kokemukset ovat Pirisen mukaan tuoneet mukavaa uutta lisää elämään ja kohottaneet itsetuntoa. Se, että on pärjännyt vieraassa kultturissa ja osannut käyttää vähäistäkin kielitaitoa, on lämmittänyt.

- Minulla on ollut vähän hullunrohkea asenne ja olen uskonut asiaani. En osaa oikein pelätä mitään ja pidän haasteista.

Pirinen uskoo, että poissaolo toi eloa myös omaan parisuhteeseen.

- Kun oli hetken erossa toisesta, näki toisensa ihan uusin silmin. Ja varmasti keskustelimme auppariaikoinani enemmän kuin mitä olisimme pöydän äärellä istuessa puhuttu, Pirinen hymyilee.

Suhteet Pirisen isäntäperheisiin ovat jääneet au pair -jakson jälkeenkin elämään vahvoina. Yhteyttä on pidetty tiiviisti, ja onpa Pirinen tavannut kahtakin perhettä heidän Suomen-vierailuillaan.

Myös Pirisen isäntäperheille Leena-tädistä tuli tärkeä. "Tulit enkeliksi elämäämme", totesi eräs isäntäperhe aikuisesta au pairistaan.

Lähteet: YLE Savo

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Syyria

Syyrian oppositio saavutti sovun yhtenäisen delegaation lähettämisestä rauhanneuvotteluihin

Yhdysvallat

New York Times: Tekeekö Trumpin ex-neuvonantaja yhteistyötä Venäjä-tutkinnan johtavan erikoissyyttäjän kanssa?

Mikroblogit

Wolfgang Schäuble linjasi Saksan liittopäivillä: ei valokuvia tai Twitter-viestejä

Ihmiskauppa

Interpol pidätti 40 ihmiskauppiasta Afrikassa