Pienkorjaamoja tarvitaan edelleen

Vaikka henkilöautojen tekninen kehitys on edennyt 2000-luvulla huimin harppauksin, on perinteisille pienkorjaamoille edelleen tarvetta. Ison haasteen niin sanotuille nyrkkipajoille asettaa kalliiden diagnosointilaitteiden hankkiminen.

Autojen korjaus
YLE / Tuomas Hirvonen

Kempeleläisen autokorjaamo Jakarin omistaja Ari Pietilä on toiminut korjaamoyrittäjänä liki neljännesvuosisadan. Mies on siis seurannut henkilöautojen teknistä evoluutiota paraatipaikalta. Tietotekniikan tulo autoihin on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana ylivoimaisesti suurin muutos korjaamotyössä.

Etenkin vanhemmille mekaanikoille uuden oppiminen voi olla tuskaista, jopa ylivoimaista, mutta konkari ei ole tekniikan kehittymisestä ahdistunut.

- Onneksi aikuiskoulutuskeskukset sekä tarvike- ja testilaitevalmistajat tarjoavat yrittäjille hyvin koulutusta. Minun mielestäni uusien tekniikoiden oppiminen on todella mielenkiintoista, se pitää hyvin hereillä. Sitä paitsi tässähän pian huomaa kouluttautuneensa insinööriksi ihan vahingossa, Pietilä naurahtaa.

Peltiparantajan kalliit hoitovälineet

Autokorjaajan työ muistuttaa monelta osin lääkärin työtä, missä tehdään tutkimuksia ja testejä vian löytämiseksi. Korjaamolla verikokeiden tuloksen virkaa toimittaa auton tietokoneesta kaivettava vikakoodi, mikä antaa viitteen siitä, mistä vikaa kannattaa alkaa etsiä.

Auton vikadiagnoosilaitteet, niin sanotut testerit, ovat kuitenkin kalliita. Monta eri merkkiä tunnistava yleistesteri maksaa 5000 euroa, ja merkkikohtainen tarkka laite vielä puolet enemmän. Lisäksi korjaamoyrittäjän kukkaroa rankaisevat maksulliset päivitykset.

- Pienkorjaamon on mahdollista saada merkkikohtaisia testereitä, mutta käyttökertoja tulee niin vähän, että investointi ei maksa itseään koskaan takaisin. Me olemmekin paikallisten pienkorjaamoiden kesken tehneet paljon yhteistyötä, sillä jokaisella on omat erikoistyökalunsa, Pietilä sanoo.

Aidot rasvanäpit arvossaan

Perinteinen mekaaninen osaaminen on edelleen kovassa kurssissa, vaikka tietokoneet ovat isossa roolissa asentajien arjessa. Varsinkin vanhemmat autot löytävät useimmiten tiensä pienelle korjaamolle. Isojen merkkiliikkeiden marmoritiskien katveessa pienkorjaamot turvautuvat valttikorttiin, jota ei rahalla saa.

- Kyllä se on kokemus ja rautainen ammattitaito, joka meitä kannattelee. Liikenteessä on edelleen paljon vanhempaa kalustoa, joka vaatii huoltoa. Esimerkiksi 15 vuotta vanhan auton kanssa saattaa merkkiliikkeen vastavalmistunut asentaja olla sormi suussa, Pietilä sanoo.

Ari Pietilällä on vahva usko pienkorjaamoiden tulevaisuuteen. Asentajia ja yrittäjiä tullaan kouluttamaan sitä mukaa, kun tekniikka kehittyy. Myös merkkihuoltojen keskittyminen isoihin kaupunkeihin lisää pienkorjaamoiden tarvetta etenkin syrjäseudulla.

- Riippumattomia korjaamopisteitä on Suomessa jo moninkertainen määrä merkkihuoltoihin nähden, ja uskon että niiden määrä tulee kaikesta huolimatta kasvamaan edelleen. Minä ainakin tykkään tästä työstä - kaikista haasteista huolimatta, Pietilä hymähtää.

Lähteet: YLE Oulu / Tuomas Hirvonen