Musiikista apua masennukseen, dementiaan ja työyhteisöön

Musiikin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on saatu viime vuosina merkittävästi uutta tieteellistä näyttöä. Musiikin avulla voidaan hoitaa esimerkiksi uupuneita työyhteisöjä, ja myös musiikkiterapia kasvattaa suosiotaan. Suomessa tehdään kansainvälisesti arvostettua alan huippututkimusta ahkerasti.

Kotimaa
Kaksi ihmistä testaa aivojen reagointia musiikkiin EEG-laitteen avulla.
Sara Ghazanfari ja Tommi Makkonen testaavat aivojen reagointia musiikkiin EEG-laitteen avulla Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan laboratoriossa.Silja Raunio / YLE

Parikymmentä vuotta sitten suurta huomiota sai osakseen tutkimus, jossa Mozartin musiikin oli havaittu edistävän opiskelijoiden suorituskykyä päättelytehtävissä. Sittemmin alan tutkimus on kehittynyt huimasti, ja nykyisin musiikin tiedetään voivan auttaa muun muassa masennukseen ja aivohalvauksesta toipumiseen.

Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa on tällä hetkellä käynnissä useita musiikkitutkimuksia, joista yksi on pilottihanke musiikkiterapian keinojen käytöstä työyhteisön kehittäjänä. Kaupungin työntekijöille tarjoillaan muun muassa uusia keinoja uupumuksen tunnistamiseen, kertoo musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta.

- Musiikin keinoin ihmiset löytävät uusia näkökulmia esimerkiksi siihen, miksi tuntevat itsensä uupuneiksi. Pilottitutkimuksessamme Jyväskylässä musiikkiterapiasta ammennetuin keinoin pyritään lisäämään vuorovaikutustaitoja ja auttamaan ihmisiä jaksamaan työssään paremmin. Ryhmässä on tuotettu musiikkia improvisaation keinoin, sekä opeteltu tiedostavaa musiikinkuuntelua, mikä auttaa reflektoimaan tunteita, Erkkilä kuvailee.

Musiikki aktivoi tunteita

Suomessa musiikinhavaitsemistutkimus on alansa huippuluokkaa. Tulokset ovat monilta osin lupaavia, ja väestön ikääntyessä kuntouttavalle musiikinkäytölle on kysyntää yhä enemmän.

Esimerkiksi aivohalvauspotilasta musiikki voi auttaa sekä neurologisesti että tunteiden tasolla, kertoo tutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.

- Teimme Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tutkimusta, jossa akuutin aivoinfarktin saaneiden toipumista koetettiin auttaa musiikin avulla. Potilaille soitettiin kahden kuukauden ajan heidän mielimusiikkiaan, jonka jälkeen heidän kuntoutumistaan verrattiin potilaisiin, jotka kuuntelivat äänikirjoja tai eivät saaneet mitään kuunneltavaa. Puolen vuoden seurantajaksossa havaitsimme, että musiikkia kuunnelleiden potilaiden kielellinen muisti ja myös tarkkaavaisuus paranivat verrokkiryhmiä nopeammin. Lisäksi heillä esiintyi vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta. Juuri tähän liittyy myös musiikinkuuntelun yksi osa: musiikki vaikuttaa myönteisesti emootioihin, ja sitä kautta se voi vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin. Musiikki voi vaikuttaa myös aktivoimalla ja stimuloimalla halvauksessa kärsineitä aivoalueita, Särkämö kertoo.

Musiikin avulla voidaan myös auttaa dementiapotilaita, ja hoitomuodon mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan. Jo nyt musiikkia käytetään monissa dementiahoitokodeissa potilaiden arjen virkistäjänä - monet myös muistavat lapsuusajan musiikin silloinkin, kun muu muisti alkaa jo pettää.

Kuntoutukseen sopii vaikka heavy metal

Vaikka klassista musiikkia pidettiin aiemmin erityisen vaikuttavana musiikkina, voi tutkijoiden mukaan yhtä lailla myös rytmimusiikki, pop tai vaikka heavy voi soveltua kuntoutuksen tueksi. Tärkeintä on, että musiikki koskettaa henkilöä itseään.

- Kyse on enemminkin siitä, millaisesta musiikista kukin pitää. Piristävä musiikki aktivoi aivoja, ja usein etenkin musiikin rytmi on erityisen tärkeässä osassa. Myös esimerkiksi heavy-musiikki voi olla nuorelle ihmiselle tärkeä osa kasvuprosessia ja oman identiteetin löytämistä, vaikka se jonkun muun korvaan voisikin kuulostaa raskaalta, sanoo musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä.

Musiikkiterapia kiinnostaa kouluissa ja työpaikoilla

Tulevaisuudessa musiikinhavaitsemistutkimusta on tarkoitus hyödyntää laajemminkin esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpidossa. Myös kouluissa musiikkiterapian metodeille on kysyntää, ja musiikkiterapiaa käsittelevissä koulutuksissa käykin paljon juuri opettajia ja opettajaopiskelijoita, kertoo Jaakko Erkkilä.

- Kokemuksemme on se, naiset ovat hieman miehiä alttiimpia osallistumaan erilaisiin musiikkiterapian sovellusmuotoihin esimerkiksi juuri työuupumuksen ehkäisijänä. Nuoret ovat myös usein varsin innostuneita musiikkiterapiasta, ja tutkimusten mukaan musiikkiterapiaan hoitomuotona sitoudutaan muita paremmin. Myös ilmapiiri on nykyisin avoin erilaisille uusille menetelmille, ja musiikinkäytön suosio työpaikoilla kasvussa.

Lähteet: Silja Raunio / Radion kulttuuriuutiset