KHO:n uusi tulkinta saamelaisuudesta kuohuttaa

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pelkää, että KHO:n ratkaisu romuttaa saamelaisten kulttuurisen itsehallinnon. Oikeustieteilijän mielestä päätös voi samalla vesittää alkuperäiskansan käsitteen.

Kotimaa
Saamelaismies poroerotuksessa.
Lapissa herättää hämmennystä korkeimman hallinto-oikeuden tuore saamelaisuuspäätös. KHO väljensi saamelaisuuden kriteereitä saamelaiskäräjävaaleissa. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää päätöstä jopa uhkana saamelaisten kulttuuri-itsehallinnolle.

Korkein hallinto-oikeus antoi äsken äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa neljälle henkilölle, joita ei aiempien tulkintojen mukaan olisi katsottu saamelaisiksi. Saamelaiskäräjien hallitus oli aiemmin vain niukasti äänin 3-2 päättänyt, etteivät henkilöt olleet saamelaisia.

KHO oli eri mieltä ja kelpuutti näytöksi aiempaa vanhempia asiakirjoja ja painotti voimakkaammin henkilöiden omaa samastumista saamelaiseksi. Lapin yliopiston oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori Jaakko Husan mukaan kyse on linjanmuutoksesta.

- Tämä kyllä jollakin lailla väistämättä laajentaa sitä, ketä meidän on oikeudellisesti pidettävä saamelaisena.

Lapin maaoikeushistoriaan perehtynyt tutkija, oikeustieteen lisensiaatti Juha Joona Lapin Yliopiston Arktisesta keskuksesta arvioi, että KHO:n päätös aiheuttaa lisää äänioikeushakemuksia, kun saamelaiskäräjävaalit ovat seuraavan kerran neljän vuoden kuluttua.

- Kyllä tästä joka tapauksessa se seuraus on, että enemmän hakijoita tulee olemaan koskien tätä oikeutta päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

YK:n moitteet vaikuttivat

Tutkijoiden mielestä KHO:n linjanmuutoksen syynä ovat YK:n moitteet Suomen liian suppeasta saamelaisuuden tulkinnasta. Viimeksi vuonna 2009 YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea toisti suosituksen, että Suomen pitää antaa enemmän merkitystä äänioikeutta hakevien henkilöiden itseidentifikaatiolle eli näiden itsensä samastumiselle saamelaisuuteen.

Professori Husan mielestä KHO painotti henkilöiden omaa käsitystä mutta sivuutti ryhmähyväksynnän. Se on myös kansainvälisoikeudellinen käsite ja antaa merkitystä punninnassa sille, hyväksyykö nykyinen saamelaisten ryhmä uusia jäseniä.

- Moitin KHO:ta kyllä siitä, että ryhmähyväksyntää ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon, koska se on sen itseidentifikaation toinen puoli.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi arvostelee KHO:n päätöstä.

- Voi olla hyvinkin, että saamelaisten äänestysluettelot täyttyvät suomalaisista. Eli niistä, jotka eivät puhu saamea, heidän vanhempansa eivät puhu, eivätkä isovanhemmat puhu. Tässä on sulauttamisen maku nyt tässä päätöksessä.

Näkkäläjärvi pelkää kulttuuri-itsehallinnon murenemista.

- Saamelaiskäräjät voidaan vallata ulkoapäin, eikä saamelaiskäräjät sitten ole se kulttuuri-itsehallintoelin.

Alkuperäiskansan määrittely vaikeaa

Professori Jaakko Husan mielestä karrikoiden voidaan sanoa, että meillä on kohta 150 000 saamelaista. Nyt saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on viisi ja puoli tuhatta saamelaiseksi katsottua henkilöä.

- Kyllä tähän selvästi sisältyy tietty uhkakuva, että jos alkuperäiskansa määritellään niin väljällä tavalla, niin se menettää todellisen merkityksensä.

Alkuperäiskansan määrittelyssä on ongelmia muuallakin maailmassa.

- Meillä on inuiteja, Etelä- ja Pohjois-Amerikan intiaanikansoja, aboriginaaleja ja maoreita. Näillä kaikilla on samantyyppisiä ongelmia määrittelyn suhteen. Samalla tavalla lainsäätäjä ei ole kyennyt määrittelemään yksiselitteisesti, kuka on saamelainen ja kuka ei.

Professori Husan mielestä lainsäädännön selkeyttäminen on tarpeen.

Tutkija Juha Joona arvioi, ettei KHO:n ratkaisu selkeytä saamelaisuuden kriteereitä vaan tekee niistä entistä avoimemmat. Joonan mukaan Pohjoismaissa saamelaisuuden määritelmät lainsäädännössä ovat samankaltaiset, eli edellytetään omaa, vanhempien tai vähintään isovanhempien saamen kielen taitoa. Suomen saamelaiskäräjien tulkinta on Joonan mukaan kuitenkin ollut ahtaampaa.

- Norjan ja Ruotsin linja on ollut liberaalimpi. Suomen Saamelaiskäräjät on varsin tiukasti edellyttänyt näiden kriteerien täyttämistä.

KHO:n lainkäyttö ei vakuuta

Professori Jaakko Husa arvostelee KHO:n todisteluharkintaa. Yhdessä tapauksessa KHO katsoi henkilön saamelaiseksi ilman kieliperustetta. Toisessa tapauksessa KHO hyväksyi näytöksi saamelaisstatuksen hakijan itsensä kirjoittaman todistuksen, jonka muistitiedon isovanhemman saamen taidosta toinen henkilö oli allekirjoituksellaan vahvistanut. Kolmannessa tapauksessa tapauksessa todisteeksi hyväksyttiin vanha lehtileike.

- Ei tämä oikeustieteilijää vakuuta. KHO:n olisi tullut pyrkiä paremmin selvittämään, kuinka luotettava selvitys yhteydestä saamen kieleen todella on.

Koko saamelaisuuskiista juontaa juurensa Ylä-Lapin suomenkielisen väestön peloista, että kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi heikentäisi heidän maa- ja vesioikeuksiaan. Kataisen hallituksen ohjelmassa ILO-sopimuksen ratifiointi on tavoitteena.

Lähteet: YLE Lappi / Tapani Leisti