Keski-Uusimaa voi tulevaisuudessa olla toinen Espoo

Kuntaliitoksia koskevissa, hurjimmissa visioissa maahan jäisi 100 kuntaa, joista Uudellemaalle kymmenkunta. Keskiuusmaalaisista kansanedustajista suurempi osa säilyttäisi mieluummin nykytilanteen kuin lähtisi uudistuksiin.

Keski-Uusimaa
YLE

Tuusulanjärven maisemissa pääkaupungin kiireinen humu tuntuu kaukaiselta. Kuntaliitospaineita koetaan silti täälläkin, kertoo tuusulalainen keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen.

- Välillä tuntuu kyllä siltä, että Helsingin päässä ei oikein haluta ymmärtää, tai ei ymmärretä kehyskuntien elämää. Koetaan, että tällä vaan siipeillään, Kaikkonen huokaa.

Kansanedustajien kannat vaihtelevat puolueiden sisälläkin

Naapurikaupungin Keravan konkaripoliitikko, kokoomuslainen Eero Lehti on hallituspuolueen jäsen, mutta varsin eri linjoilla hallituksen kuntaliitoshaaveiden ja palvelujen keskittämistavoitteiden kanssa. Hän antaa uudistushankkeille huutia.

- Tässähän on lähdetty liikkeelle tällaisella ylhäältä alaspäin johtamisella, Lehti murahtaa.

Lehti toimii kansanedustajanpestinsä ohella myös Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Saman puolueen Nurmijärven kansanedustaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä näkee kuntaliitossuunnitelmat paljon Lehteä positiivisemmassa valossa.

- Kyllä nyt on sellainen historiallinen tilanne, että kuntauudistukselle on todella tarvetta, Mäkelä huokaa.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymiset näkyvät kaukana tulevaisuudessa

Osalle Keski-Uudenmaan kansanedustajista, kuten tuusulalaiselle Sdp:n kansanedustajalle Merja Kuusistolle, kuntien yhdistämisajatukset siintävät vasta jossain kaukana tulevaisuudessa. Toisille liitokset eivät ole vaihtoehto lainkaan.

- Minä uskon, että ehkä sitten 10-20 vuoden sisällä olisi se näkymä, että me olisimme tasavahvoja kuntia Keski-Uudellamaalla ja silloin olisi mielekästä miettiä myös sitä kuntien yhdistämistä, Kuusisto haaveilee.

Täysin kuntaliitoksia vastaan on Nurmijärven perussuomlainen kansanedustaja Jussi Niinistö.

- Sanoisin, että Nurmijärvellä ei ole mitään syytä liittyä mihinkään. Me olemme alueellisesti eheä kunta, meillä on 40 000 asukasta. Se on kaikilla mittapuilla optimi kunnan koko. Eli pikemminkin pitäisi pyrkiä samanlaiseen kuntakokoon kuin mikä Nurmijärvi on Uudellamalla, eikä laajentaa tästä yhtään suuremmaksi, Niinistö summaa.

Keski-Uusimaasta voisi tulla toinen Espoo

Toinen nurmijärveläispoliitikoista olisi puolestaan valmis ottamaan oppia alueelle keskittämisen tielle jo ajat sitten lähteneestä Espoosta. Espoossa, niin kuin Keski-Uudellamaallakin, kun on useita keskuksia ja peltoa keskusten välissä.

- Espoo esimerkiksi on alueellisesti juuri tällainen monitaajamainen, erilaisista keskuksista muodostunut yhtenäinen kaupunki. Olisiko siinä yksi malli miten tällaiset kehyskuntien yhteenliittymiset voitaisiin tehdä, Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä pohtii.

Keravan Eero Lehti tyrmää moiset ajatukset. Huonon tuottavuuden Espoosta ei hänen mielestään ole malliksi Keski-Uudellemaalle. Espoo kun on tuottavuustilaston 330 kunnan listalla sijalla 250, Kerava puolestaan on sijalla 16, Lehti kehaisee.

Opposition jäsenelle, keskustan Antti Kaikkoselle yhdistämispuheet ovat karvasta kalkkia.

- Nämä uudet hallituksen kaavailut ovat erittäin rujolla tavalla nopeuttamassa ja muuttamassa aivan uudelle tasolle tämän keskittämiskehityksen. Nyt olisi aika viheltää peli poikki, Kaikkonen tuumaa.

Lähteet: YLE Helsinki