Hyppää sisältöön

Pitkä matka sairaalaan voi maksaa myrkytyspotilaan hengen

Myrkytystapausten hoidossa valttia on nopea toiminta, johon suomalaisia on tuloksellisesti jo 50 vuoden ajan opastanut Myrkytystietokeskus. Pikkulasten myrkytyskuolemat ovat lähes loppuneet, mutta uusia haasteita tulee koko ajan. Esimerkiksi pidentyvät sairaankuljetusmatkat ovat uhka myrkytyspotilaalle.

Suomessa kuolee myrkytyksiin vuosittain noin 1 200 aikuista, mutta suurimmassa osassa tapauksia Myrkytystietokeskus ei voisikaan auttaa uhreja. Kysymys on lääke-, alkoholi- ja huumekuolemista - suurin osa myrkytyksen saaneista löytyy kuolleena.

Sen sijaan pienten lasten myrkytystapauksissa suomalaiset ovat oppineet soittamaan Myrkytystietokeskukseen saadakseen ohjeet nopeaan ensiapuun ja oikeaan hoitopaikkaan hakeutumiseksi. Pikkulasten myrkytyskuolemat ovat 50-vuotiaan keskuksen toiminnan aikana loppuneet lähes kokonaan.

Toisaalta kotiympäristökin on muuttunut myrkkyjen osalta aiempaa turvallisemmaksi. Kodeissa ei käytetä vaikkapa lipeää tai torjunta-aineita kuten 1950-luvulla, ja myrkkyainepulloissa on turvakorkit.

Tieto myrkyllisistä aineista on myös lisääntynyt - ja lisääntyy edelleen, koska keskus kerää kortistoon koko ajan tietoa Suomessa tapahtuvista myrkytyksistä.

Myrkytystä hoidettava jo ennen oireita

Myrkytysten parissa riittää kuitenkin tekemistä jatkuvasti. Aika on myrkytyksen saaneen vihollinen ja siksi pidentyneet sairaankuljetusmatkat ovat uhka myrkytyspotilaille. Tämä on tiedostettava muun muassa hätäkeskuksissa, sanoo Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu YLE Uutisille.

- Hätäkeskusten täytyy alkaa priorisoida myrkytystapauksia, vaikka päivystäjälle ei vielä kerrottaisikaan mistään oireista, jotta apu tulee paikalle ajoissa.

- Toisaalta sairaankuljetukseenkin täytyy saada lisää tietoa myrkytyksistä, jotta toiminta on oikeanlaista jo ennen oireita. Muuten potilaat tulevat pitkän matkan päästä sairaalaan aivan liian huonokuntoisina.

- Terveydenhoitolain muutoksessa, joka tuo sairaankuljetuksen terveydenhuollon vastuulle, täytyykin ottaa huomioon myrkytykset, huomauttaa ylilääkäri Hoppu päättäjien suuntaan.

Ajan haasteita ovat myös muuntohuumeet, joiden vaikutuksista keskus yrittää kuumeisesti saada oikeaa tietoa voidakseen auttaa pulaan joutuneita.

Toinen seurattava asia on tuoteturvallisuus. Esimerkiksi lapsille voi tulla ongelmia lelujen sisältämistä myrkyistä. Hoppu muistaa taannoisen tapauksen, jossa leikkihelmet aiheuttivat ulkomailla useita myrkytystapauksia, koska lelujen tuotantoprosessi ei vastannutkaan sitä, mitä valmistuttajan kanssa oli sovittu. Oma lukunsa voivat tässä mielessä olla väärennetyt tuotteet.

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin 40 000 puhelua. Yli puolet niitä koskee alle 6-vuotiaan lapsen myrkytysepäilyä.