1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Munuaisten vajaatoiminta voi kehittyä varkain

Krooninen munuaisten vajaatoiminta yleistyy ikääntymissairauksien vanavedessä. Myös keinomunuais- eli dialyysihoitojen määrä kasvaa. Samaan aikaan munuaissiirrännäisistä on huutava pula.

terveys
Dialyysilaite
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

- Olen odottanut kuusi vuotta siirtoon pääsyä, aika tahtoo käydä pitkäksi, kuvailee oululainen Anne Karvinen-Poutanen.

Reilu vuosi sitten voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta elinluovutus on nyt periaatteessa aiempaa joustavampaa. Luovutukseen voidaan edetä, mikäli vainaja ei ole sitä elinaikanaan kieltänyt. Lakimuutos ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuonut helpotusta munuaispulaan.

- Toki kaikki odotamme, että se näkyisi lisääntyvinä munuaisensiirtomäärinä, mutta toistaiseksi mitään selkeää lisääntymistä munuaisten siirtotapahtumissa ei ole tapahtunut, kertoo osaston ylilääkäri Risto Ikäheimo OYSin munuaisosastolta.

Muutos ei näy hetkessä

Anne Karvinen-Poutasen mielestä sairaaloissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sopivien luovuttajien haarukointiin.

- Toivoisin, että sairaaloissa koulutettaisiin henkilöitä enemmän huomaamaan, keneltä siirrännäinen pystytään ottamaan. Sairaaloissa pitäisi olla myös enemmän kapasiteettia tutkia, ketkä ovat soveliaita luovuttajia, hän pohtii.

Risto Ikäheimon mukaan vie aikansa, että munuaisten siirtokäytännöt sairaaloissa muuttuvat.

- Niissä maissa, joissa tällainen lakimuutos on tullut aiemmin voimaan, on vienyt 3–5 vuotta ennen kuin siirtomäärät lisääntyvät, hän havainnollistaa.

Tilannetta voidaan nyt kohentaa siten, että lisätään siirtoja eläviltä potilaita.

Dialyysihoitojen määrä kasvussa

Munuaispulan rinnalla keinomunuais- eli dialyysihoitojen määrä on maailmanlaajuisesti kasvanut.

- Munuaisten vajaatoiminta on pandemia. Se on lisääntyvä sairaus ja dialyysipotilaiden määrä lisääntyy, Ikäheimo sanoo.

Tauti on salakavala ja ilmenee usein kuin varkain. Oireena voi aluksi olla esimerkiksi väsymystä ja suorituskyvyn laskua. Tavallisia ovat myös suonenvedot ja levottomat jalat. Jos virtsaan erittyy paljon valkuaista, potilaalla voi esiintyä turvotuksia. Myöhäisiä oireita voivat olla ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku.

Varhainen hoito tärkeää

Syitä sairauteen on useita. Tavallisimpia ovat esimerkiksi ykkös- ja kakkostyypin diabetes, verenpainetauti ja yleinen valtimonkovettumatauti. Munuaisten monirakkulatauti puolestaan on perinnöllinen sairaus. Siinä munuaisiin muodostuu suuri määrä nesterakkuloita, jotka kasvaessaan tuhoavat normaalia munuaiskudosta.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että vaikka krooninen munuaisten vajaatoiminta yleistyy, tulee uusien dialyysipotilaiden määrään laskua varhaisemman hoidon ansiosta.

- Tauti todetaan usein ajoissa, ja on monia keinoja hidastaa munuaistaudin etenemistä, kuten tehokas verenpainelääkitys ja kolesterolilääkitys. Myös diabetesta hoidetaan aiempaa paremmin ja hallitaan myös kalsiumin ja fosforin tasapainon häiriöitä. Potilaat ovat usein ainakin länsimaissa ja kehittyneissä maissa kohtuullisessa seurannassa, Ikäheimo kuvailee.

Aiheesta lisää Akuutti-ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) TV2:ssa tiistaina 18.10. kello 19.20. Ohjelma uusitaan torstaina kello 14.55.

Lähteet: YLE Akuutti / Susanna Ekfors

Lue seuraavaksi