Suomi on imetyksessä Pohjoismaiden pohjimmaisia

Suomessa jäädään imetysluvuissa kauas muiden Pohjoismaiden taakse. Myös eurooppalaisittain Suomessa imetetään vähän. Moni äiti haluaisi kuitenkin imettää kauemmin kuin mitä he imettävät. Mistä siis kiikastaa?

Aamu-tv
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (vas.) ja Maarit Kuoppala
Harva aihe herättää yhtä paljon tunteita ja kiivasta keskustelua kuin imetys. Kuinka pitkään olisi hyvä imettää, entä kasvaako lapsista korvikkeella yhtä terveitä kuin äidinmaidolla? Haastateltavina Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala ja Imetyksen edistämisen työryhmän asiantuntijajäsen Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tällä hetkellä suositellaan, että äidit imettäisivät pelkällä rintamaidolla lasta puoli vuotta ja osittain vuoden ajan. Vain prosentti suomalaisäideistä täysimettää vauvaansa puolen vuoden ajan. Esimerkiksi Ruotsissa luku on 15 prosenttia ja Tanskassakin 20 - 25 prosenttia.

- Ei varsinaisesti tiedetä, mistä tämä johtuu. Äidit eivät ehkä saa tarpeeksi opastusta tärkeillä ensimetreillä, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva pohtii Aamu-tv:n haastattelussa.

- Tutkimuksista tiedetään, että moni äiti haluaisi imettää pidempään. Toiveet ja todellisuus eivät siis kohtaa.

Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala sanoo, että äidit saavat ristiriitaisia neuvoja terveydenhuollon ammattilaisilta.

- Viikon ikäiselle annetaan sellaisia neuvoja, jotka ovat käypiä kolmen-neljän kuukauden ikäiselle. Odotetaan vauvaa, joka nukkuu pitkiä yöunia ja käyttäytyy rauhallisesti, Kuoppala kuvailee tuoreiden äitien hämmennystä.

”Maito ei lopu, jos imetetään oikein”

Moni äiti voi jäädä alkuvaiheessa yksin. Ensimmäinen neuvolakäynti voi olla vauvan ollessa viikon, seuraava kuukauden ikäisenä.

Välissä äidille voi herätä monenlaisia kysymyksiä, joihin hän ei saa apua. Kuoppala ja Sarlio-Lähteenkorva toteavat, että myös esimerkit imetyksestä puuttuvat. Tieto ei siirry sukupolvelta toiselle samalla tavoin kuin ennen.

- Emme näe, millaista on normaalin viikon ikäisen lapsen käytös, Kuoppala sanoo.

- Esimerkiksi monessa kirjassa sanotaan, että itku on nälän merkki, mutta vauva viestii viidellä-kuudella tavalla ensin nälästä. Itku on jo reklamaatio, että etkö ollenkaan huomaa minua, Kuoppala sanoo.

Monen äidin kohdalla imetys loppuu, koska maitoa ei tule tarpeeksi. Maarit Kuoppalan mukaan asiaan voi vaikuttaa.

- Maito ei lopu, jos lapsi saa olla rinnalla. Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Oikeastaan vauva tilaa seuraavan päivän maitoja rinnalla roikkuessaan. Jos vauvalla on vapaa pääsy rinnalle, maito kyllä riittää.

Vaikka imetys herättää voimakkaita tunteita, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva toteaa, että äiti yksin voi päättää, kuinka tämän lasta ruokitaan.

- Jos äiti jostain syystä ei halua imettää, se on ratkaisu, joka meidän pitää hyväksyä ja tukea lapsen muuta ravinnonsaatia. Toivoisin vain, että yksikään äiti ei lopettaisi imetystä sen takia, ettei saa tukea ja apua siihen, Sarlio-Lähteenkorva toteaa.

Tiskit isän vastuulle

Sarlio-Lähteenkorva peräänkuuluttaa sitä, että koko yhteiskunnan pitäisi tukea imetystä.

- Pitäisi ymmärtää, että pieni vauva on arvokas ja ansaitsee parasta mahdollista ravintoa.

Hän toivoo, ettei yksikään äiti joutuisi lopettamaan imetystä siksi, ettei ymmärretä, kuinka paljon vauva on äidissä kiinni alkuaikoina ja ettei äiti ehdi hoitamaan muita asioita, kuten kotitöitä.

- Ei pitäisi olettaa, että äiti ehtisi siivoamaan nurkkia. Kyllähän äitiys on rankkaa alkuvaiheessa. Ehkä monelle tulee yllätyksenä se, miten paljon vauva tarvitsee aikaa siinä alussa.

- Äidillä on lupa heittäytyä vauvavuoden aikaan, Kuoppala vahvistaa.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä imetysviikkoa, jonka teema on Puhu imetyksestä.

Lähteet: YLE Uutiset