Lanta pilaa maatalouden ilmastotalkoot

Eläinten lanta vaikeuttaa maatalouden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonepäästöjä. Tuotannon keskittyminen on johtanut siihen, että eläintiloilla on raivattu lantaa varten turvepeltoja lannanlevitystä varten. Pelkästään viime vuosina raivaus on lisännyt reilusti maatalouden kasvihuonepäästöjä ja ravinteita vesistöön. Valtio on tukenut toimintaa useilla miljoonilla euroilla.

Kotimaa

Suomalainen maatalous on keskittynyt selviin kotieläin- ja viljatila-alueisiin. Lantaa riittäisi useita kiloja jokaiselle maan peltohehtaarille, mutta Länsi-Suomen kotieläinalueella Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle peltohehtaareista on paikoin pulaa. Kun lanta pitää johonkin levittää ja entistä vähemmän hehtaaria kohden, viljelijät ovat raivanneet uutta peltoa turvemailta lannanlevitykseen. Turvemaita on raivattu etenkin Pohjanmaalla. Jollakin viljelijällä voi olla käytössä pelkästään turvepeltoja.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana turvesoita on ojitettu pelloiksi kymmeniä tuhansia hehtaareja. Tahti on määräysten tiukentuessa kiihtynyt viimeisten vuosien aikana ja sen uskotaan jatkuvan maatalouden rakennemuutoksen myötä myös lähivuosina. Suovoittoisessa Suomessa turvesoita on raivattu pelloiksi aina, mutta ojittamisen uskottiin loppuneen jo jokin aika sitten. Viimeisten arvioiden mukaan turvepeltoja on otettu viljelykäyttöön lisää yli kymmenen prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin syy raivaukseen on kotieläintilojen tarve saada lanta levitettyä johonkin. Esimerkiksi ruokaviljojen viljelyyn peltoja ei ole tarvittu lisää.

Voimakkaat päästöt vapautuvat pelloilta

Kansalliset- ja EU-säädökset kieltävät levittämästä liikaa lantaa pelloille, koska ylimääräinen ravinne valuu varsinkin syksyllä ja keväälllä rehevoitämään vesistöjä. Turvepellot eivät ole ongelma ainoastaan ravinteiden kannalta. Suurempi ongelma turvepellot ovat kasvihuonekaasujen takia.

Turvesuon raivaaminen ja kyntäminen vapauttavat runsaasti voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi pelloille levitetään lantaa, josta pääsee myös kaasuja ilmaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamien selvitysten mukaan kannattavin keino vähentää maatalouden kasvihuonekaasuja on välttää turvepeltojen käyttöä ja pitää pellot vuosikausia kyntämättä kasvipeitteisinä nurmipeltoina.

Hankala estää raivausta

Myös maa- ja metsätalousministeriössä myönnettään turvemaiden ongelmallisuus. Ministeriössä on tarve löytää keinoja vähentää oman hallinnonalan päästöjä 13 prosenttia vajaan kymmenen vuoden aikana. Tavoite on annettu muutamia vuosia sitten, mutta alalla ei ole käytännössä tapahtunut vielä mitään. Kasvihuonepäästöt ovat pysyneet ennallaan jo pitkään. Syynä tähän on se, että toisaalla päästöt ovat vähentyneet keinolannoitteiden käytön ja eläinmäärien laskun kautta, mutta toisaalta turvepeltojen raivaus on lisännyt päästöjä.

- Maatalous on hankala ala, kun lihaa pitää jotenkin tuottaa. Joudumme nyt miettimään keinoja, joilla yritämme sopeutumisen sijaan leikata maatalouden päästöjä. Meillä on käynnissä energiatehokkuusohjelma, mutta luulen, että tärkeimmät tavoitteet tässä ovat turvepeltojen tilanne ja karjan lantaan vaikuttaminen eläinten ravinnon kautta, veikkaa ylitarkastaja Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kaikkien turvepeltojen osuus maatalouden kasvihuonepäästöistä on noin 60 prosenttia. Määrä vastaa kotitalouksien ja palveluiden energiankäytön päästöjä.

Raivausta tuettu miljoonilla

Ministeriössä maatalouden päästöleikkaustavoitetta pidetään haastavana. Turvepeltojen raivausta on vaikea estää tilakoon kasvaessa ja isompien eläintilojen yleistyessä. Lannan lisäksi peltoa tarvitaan myös lisää eläinrehun viljelyyn.

Ilmastotavoitteesta huolimatta ministeriön esitys tukea turvepeltojen raivausta hyväksyttiin vuosi sitten eduskunnassa. Päätöksellä maataloustukia maksetaan nyt viisi miljoonaa euroa enemmän pelloille, joiden käyttöönoton suurin syy on lannanlevitys. Päätöksellä maataloustukien piiriin pääsi tuhansia uusia turvepeltohehtaareja. Esityksen hyväksyminen tarkoittaa maatalouden kasvihuonepäästöjen lisääntymistä keskisuuren kaupungin päästöjen verran. Viime vuosikymmenen raivaukset ovat kymmenien miljoonien lisäksi lisänneet kasvihuonepäästöjä enemmän kuin koko Seinäjoen vuosipäästöt yhteensä.

- Olisi hyvä, että lannan levitystä turvepelloille ei ainakaan tukipolitiikalla kannusteta. Toivoisin, että ei olisi tarvetta raivata lisää turvemaita, koska niillä on niin selkeät haitalliset ympäristövaikutukset. Eläintiloilla pitää panostaa ketjun muihin osiin, jotta lanta-asia saadaan ratkaistua, painottaa maaseudun ympäristönsuojelusta vastaava hallitusneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.

Vaikutuksista vesistöön arvailuja

Turvepeltojen vaikutuksista vesistöjen rehevöitymiseen ei ole olemassa kattavia tutkimuksia. Turvemaat ovat luontaisesti ravinteikkaita, joten lannan levitys voi helposti johtaa ravinteiden valumiseen pikkuhiljaa vesistöihin. Tutkijapiirissä epävirallisena ajatuksena on, että ylipäätänsä turvepeltojen vähentäminen on yksi hyvä keino vähentää rehevöittävän typen valumista vesistöihin. Ajatuksen mukaan lannan levitys vain lisää vesistöihin päätyvän typen määrää.

Tutkimustulosten mukaan muun muassa Saaristomeren ja isojen valumajokien typen määrä ei ole vähentynyt lannoituksen vähentämisestä ja muista toimista huolimatta.

Lähteet: Yle Uutiset/Kari Ikävalko