Pessimistin syyskuulumiset ovat ihanan synkät

Kun pessimisti vajoaa todella pohjalle, se onkin vasta välipohja. Myös syyspimeät ja loska ovat omanlaisensa välipohja pessimistille. Toisaalta alkanut kaamos kurjistaa, toisaalta synkkä ympäristö on ihanasti yhtä pessimistin mielen kanssa. Suomen viralliset pessimistit, puolankalaiset, osaavat jopa nauttia pimeästä ja loskasta.

Kotimaa
Puolangan pessimistien mantra on Kainuussa käytössä päivittäin.YLE / Sini Salmirinne

Synkkä mieli ja synkkä keli sopivat kivasti yhteen, myöntävät Puolangan pessimistit. Harmain syyskausi on luokiteltavissa jopa pessimistin jouluksi.

- Kyllä tämä syksy on pessimistille parasta aikaa. Sillä lailla luonteva vuodenaika, pohtii yksi Puolangan pessimisteistä.

- 20 senttimetriä räntää on oikein luonteva - sitä minä rakastan, uhoaa toinen herra.

Kesästä jäi pessimisteille tietysti paha mieli.

- Oli liian kuuma, puolankalaisrouva toteaa lyhyesti ja napauttaa suun kiinni.

Kesäisin suomalaiset pulikoivat lämmenneissä vesissä, nauttivat mökkeilystä ja pitävät pihagrilliä kuumana. Syksyisin monen "kivan kesäkunnan ja -kaupungin" toiminta ja tapahtumat tyrehtyvät. Puolangan syksy ei juuri tapahtumia tarjoa. Yksi harvoista viikoittain järjestettävistä virikkeistä on paikallinen pubivisa. Siitäkin jää tosin helposti paha maku suuhun.

- Sen kerran kun on käynyt, on hävinnyt kirkkaasti ja siitä on saanut kuulla pitkään jälkeen päin. Ja jos on joskus yhden vastauksen tiennyt, niin tuomari on hylännyt sen, valittaa puolankalaisnainen.

Ja herrahenkilö vahvistaa, että paikallisessa pubivisassa on vilunkipeli käytössä.

- Koskaan ei ole rehellisellä pelillä näitä visoja voitettu! Aina viekkaudella ja vääryydellä.

Pessimisti on välipohjalla

Puolangan pessimistit ovat jo usen vuoden ajan järjestäneet Pessimismipäivät heinäkuun alkupuolella. Pessimismiaatteesta löytyy uutta ammennettavaa vuodesta toiseen.

- Valitettavankin paljon uutta, pessimisti huokaa.

- Aina kun luulee olevansa pohjalla, se onkin vasta välipohja, toveri komppaa.

Liian paljon eteenpäin pessimistit eivät halua suunnitella toimintaansa tai elämää ylipäätään.

- Näkyy mustuutta vain, pelkkää mustuutta.

- Jos haaveilee, että menee hyvin, niin pettyy. Ja jos ajattelee, miten huonosti voi mennä, niin ahdistuu.

Silti, täysiverinen pessimistikin päätyy joskus pohtimaan elämää pidemmän kaavan kautta. Näin kävi myös puolankalaispessimistille, joka oli kaupunkireissullaan ajaa kahden pyöräilijän päälle.

- Ne pyöräilijät törmäsivät tielle aivan puskista, katsomatta eteensä. Pohdin tämän jälkeen, miten evoluutio ei ole korjannut optimisteja maailman kartalta. Miten optimistit voivat olla elossa, kun he sokeasti luottavat, että heidän päälle ei ajeta? Mutta kun selitin teoriaani eräälle kaupunkilaiselle, hän kysyi, miten se toimisi, jos vain pessimistit olisivat jäljellä. Kun antilooppi juoksee leijonaa savannilla pakoon, niin juoksisiko se, jos se olisi pessimisti? Tai jos leijona olisi pessimisti, olisiko se ruohonsyöjä?

Lähteet: YLE Kainuu