Kekri on vanhan ajan uusivuosi

Vaikka elämä oli ennen vanhaan usein kovaa ja raadollista, ihmiset muistivat juhlia raskaan työrupeaman jälkeen. Syksyn pimeimpinä aikoina juhlistettiin sadonkorjuun päättymistä iloisilla juhlilla, joissa ruoka ja juoma eivät loppuneet kesken. Pimeän kauden katkaiseville juhlille näyttää olevan tilausta edelleenkin.

kekri
Päivölän kansanopiston kansanperinteen linjan kekrijuhlan olkipukkia esittelevät linjanvanhin Eero Peltonen ja opiskelija Ari-Pekka Pelkonen.
YLE Tampere / Anni Vähälä

Päivölän kansanopistossa Valkeakosken Sääksmäellä toimii Suomen ainoa kansanperinteen linja. Linjalaiset järjestivät viikonloppuna jo toista kertaa kekrijuhlan. Tavoitteena on elvyttää unohduksiin painunut perinne eloon.

- Kekri on vanhan ajan uusivuosi. Silloin katsottiin, että vanha vuosi päättyy ja uusi alkaa, sanoo Kansanperinteen linjan opettaja eli linjanvanhin Eero Peltonen.

Vainajille katettiin oma pöytä

Kekriä juhlittiin, kun sato oli saatu korjattua ja palvelusväellä oli viikon loma.

- Miehet saattoivat vähän juopotella ja naiset kävivät kyläilemässä. Sitten mietittiin, jäädäänkö samaan paikkaan palvelukseen vai etsitäänkö uusi, Eero Peltonen sanoo.

Kekrissä syötiin hyvin, koska sillä turvattiin yltäkylläisyys seuraavalle vuodelle.

Lisäksi kekrin aikaan muisteltiin vainajia. Kekrijuhlissa vainajille saatettiin kattaa oma pöytä.

Kekrissä palaa olkipukki

Päivölän kansanopiston kekriin kuuluu tanssia, laulua ja taikuutta. Ohjelmaan kuuluu myös olkipukin poltto kokossa.

Kansanperinteen linjan opiskelija Ari-Pekka Pelkonen sanoo, että kekrin elvyttäminen kannattaisi.

- Kekri tulee meidän omista juuristamme, toisin kuin ulkomailta tulleet juhlat. Tykkään kekristä, koska siinä korostuu luonnonläheisyys ja vuodenkierto.

Lähteet: YLE Tampere