ITE-taiteilijalle taide on hölynpölyä

Valkealassa Kääpälän kylässä asuvan Ensio Tuppuraisen piha toimittaa myös taidegallerian virkaa. Pihamaa on tupaten täynnä Tuppuraisen kierrätysmateriaaleista tekemiä veistoksia. Luomisvimmaa ei hillitse sekään, että persoonallisen ITE-taiteilijan suhde taiteeseen on mutkikas.

nykykansantaide
YLE / Kirsi Partanen

Ensio Tuppurainen on tehnyt pitkän uran osuuskaupan hoitajana ja metsurina. Nyt 87-vuotias taiteilija aloitti palkkatyöt 15-vuotiaana ja pääsi vähän yli viisikymppisenä tekemään itselleen mieluisinta työtä, maalauksia ja veistoksia.

Tuppuraisen maalaukset kuvaavat esimerkiksi maisemia taiteilijan synnyinseudulta Hirvensalmelta. Maalausten ja veistosten oheen on sijoitettu protestikylttejä, joissa taiteilija arvostelee päättäjiä asioiden huonosta hoitamisesta ja lupausten pettämisestä.

Tuppuraisen sisägalleria on suljettu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Viime viikonloppuna Jätkän taidetalossa eli Onnelassa oli avoimet ovet ja ihmisiä kävi isännän mukaan sopivasti. Pihalla olevia teoksia on käyty katsomassa kesän mittaan tiuhemmin.

- Heinäkuun lopulla tässä pyöri 250 henkeä kun oli Valkealapäivät, Tuppurainen sanoo.

Huumoria ja kiivasta protestia

Minna Haveri on tehnyt tohtorin väitöskirjan nykykansantaiteesta. Hänen mukaansa Tuppuraisen teoksissa yhdistyvät hersyvä huumori ja kiivas protesti. Teosten aiheet kertovat taiteilijan omasta elämästä ja ottavat kantaa yhteiskunnan vääryyksiin. Eläkeläisten ja sotaveteraanien oikeudet, luonnonsuojelu, sekä poliitikkojen kykenemättömyys hoitaa asioita ovat toistuvia teemoja Tuppuraisen tuotannossa.

Tuppurainen maalasi 70-80 luvuilla useita tuhansia neliömetrejä seinämaalauksia yksityiskoteihin. Eräs asiakas esimerkiksi halusi kaksionsa kaikkiin seiniin Tuppuraisen maalauksen. Taiteilijalla oli myös työssään kausi, jolloin hän maalasi kylmillä sävyillä noin satakunta puutaloa.

- Eräskin mummo sanoi taloa katsoessaan, että hui tuli kylmä, Tuppurainen naurahtaa.

ITE-taiteilijat tekevät teoksiaan monesti taidemaailman normeista välittämättä. Tuppuraisenkin suhde taiteeseen on monimutkainen.

- En tiedä taiteesta hölynpölyä. Minä teen ja myyn kuvia. Taiteilijat myyvät nimiä, hän toteaa.

Penispatsas hermostutti päättäjät

Ensio Tuppuraisen pihalla on kymmeniä veistoksia, jotka on tehty esimerkiksi lasikuidusta ja metalliromusta. Verkkohäkissä talon seinustalla näkyy horoskooppimerkkejä ja tontin reunalla seisoo värikäs lentävä lautanen, jota tuuli pyörittää.

- Pojat ovat kuljettaneet materiaalia romuttamosta. Osa on omaa romua, Tuppurainen kertoo.

Tuppuraisen piha sijaitsee melko lähellä Vekaranjärven varuskuntaan johtavaa tietä. Kerran varuskuntaan oli tulossa venäläisiä vieraita ja silloinen komentaja ei halunnut heidän näkevän Tuppuraisen pihalla kohoavaa suurikokoista fallospatsasta.

- Minulla oli penispatsas, Suomen kuuluisin tötterö. Olin tapauksen aikaan Puruvedellä ja poikani peitti teoksen säkillä, Tuppurainen sanoo.

Kunnan päättäjät tekivät patsaasta myös rikosilmoituksen, mutta nimismies ilmoitti vuoden kuluttua, ettei se anna aihetta syytteeseen. Kuuluisa patsas on nykyään pihagallerian jätekasassa, sillä se ei kestänyt ajan hammasta.

Kaakkois- Suomessa taidetta tekee 75 ITE- taiteilijaa, joista parikymmentä asuu Kymenlaaksossa. Ensi kesänä Pyhtäälle Stockforsin ruukkialueelle pystytetään ITE- taiteen näyttely. Maaseudun sivistysliitto jatkaa edelleen kampanjaa Kaakon ITE- taiteilijoiden kartoittamiseksi.

Lähteet: YLE Kymenlaakso