Hyppää sisältöön

Aurinkoenergialla valoisa tulevaisuus

Aurinkosähköteknologiaa käyttävä teollisuus on kasvanut maailmalla viimeiset viisi vuotta 50 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Jyväskylässä myös aurinkoenergian tutkimus on hyvällä mallilla. Jyväskylän yliopistossa aurinkokennoteknologiaa tutkiva professori Jouko Korppi-Tommola palkittiin viime viikolla Millenium -tunnustuspalkinnolla.

Kuva: YLE Keski-Suomi / Matti Myller

Professori Jouko Korppi-Tommolan mukaan aurinkokennoteknologialla on tulevaisuudessa monenlaisia käyttösovelluksia. Aurinkokennoja voidaan asentaa esimerkiksi sähköautojen katolle.

- Sähköautothan on tulossa ja niissä tulee olemaan litium-paristoja. Ne tulevat toimimaan eräänlaisena sähkövarantona. Eli kun olemme töissä aurinkoisella säällä, auton akut latautuvat sekä auringosta että verkosta. Sen jälkeen kun ajetaan kotiin, jos kaikki sähkö ei kulu, niin periaatteessa ylimääräsähkön voisi myydä markkinoille hyvällä hinnalla silloin, kun hinta on kulutuspiikin aikaan kohdallaan, Korppi-Tommola kuvailee.

Ikkunat tuottamaan energiaa

Korppi-Tommolan mukaan tulevaisuudessa myös ikkunoihin on mahdollista asentaa läpinäkyvät aurinkokennokalvot, jotka keräävät aurinkoenergiaa talteen.

- Jos ne tehdään muoville, niin kyseessä on millimetrin osien paksuinen kalvo. Periaatteessa on mahdollista päällystää ikkuna sisäpuolelta näillä kalvoilla ja nähdä sen läpi. Päällyste toimii sähköntuottajana. Jos puhumme 10 prosentin hyötysuhteesta, niin se tarkoittaa sataa wattia neliömetriä kohti.

Korppi-Tommola kertoo, että ikkunan aurinkokennokalvo voidaan kytkeä joko suoraan sähköverkkoon tai paristoihin ja varastoida niihin päivän aikana tuotettu sähkö.

Sähköä ja lämpöä auringosta

Auringonvaloa voidaan hyödyntää kolmella tavalla: aurinkopaneeleilla tuotettava aurinkosähkö, aurinkolämpökeräimellä kerättävä aurinkolämpö ja passiivinen aurinkolämpö. Käytännössä auringonvalon hyödyntäminen olisi järkevää huomioida esimerkiksi uusien rakennusten suunnitteluvaiheessa.

- Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon, että rakennusten julkisivu on etelään päin. Se varustetaan suurilla ikkunoilla ja pitkällä räystäällä. Räystään lippaan voidaan asettaa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet ja saada keväällä ja syksyllä horisontin suunnasta tuleva auringonvalo rakennuksen sisään ja hyödynnettyä, Korppi-Tommola sanoo.

Aurinkotietoutta jo arkkitehtikoulutukseen

Korppi-Tommolan mielestä aurinkoenergian hyödyntämistä rakennuksissa pitäisi käsitellä jo arkkitehtikoulutuksessa. Professori itse onkin käynyt puhumassa asiasta arkkitehdeille Aalto-yliopistossa.

- Arkkitehtonisesti kysymys on elementtien kauniista integroimisesta rakennukseen. Esimerkiksi Porin maauimalassa aurinkolämpökeräimet on upotettu kauniisti julkisivuun. Ei sitä edes huomaa ulkoapäin. Tälläkin puolella on todella paljon tehtävissä.

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 aurinkoenergian osuus kaikesta maailman energiantuotannosta alkaa olla jo merkittävän suuri.