1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yrittäjyys

Parlamentaarikon blogi: Anne Holmlund

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on lähettänyt lausuntokierrokselle koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2016. Kehittämissuunnitelman luonnoksessa on paljon hyvää. Erityisen tyytyväinen olen nuorten koulutustakuusta.

yrittäjyys
Anne Holmlund
YLE

Kehittämissuunnitelma on eräänlainen hallitusohjelman toimeenpanotyökalu, jossa linjataan, miten hallitusohjelman kirjaukset aiotaan toteuttaa ja millaista koulutus- ja tiedepolitiikkaa Suomessa tehdään. Suunnitelmassa pyritään ennakoimaan, millaista osaamista työmarkkinoilla tarvitaan tulevina vuosina.

Kehittämissuunnitelman luonnoksessa on paljon hyvää. Erityisen tyytyväinen olen nuorten koulutustakuusta. Tavoitteena on tarjota jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle opiskelupaikka joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin vuoteen 2013 mennessä. On tärkeää, ettei yhtään nuorta jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle. Nuorten syrjäytyminen on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnallisesti kestämätöntä: jokainen pysyvästi kelkasta pudonnut nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Kokoomukselle tärkeää luokkakokojen pienentämistä jatketaan myös tulevina vuosina. Viime kaudella aloitetulla hankkeella on saavutettu hyviä tuloksia monissa kunnissa, kun oppilasryhmät on saatu pienenemään. Monen koululaisen päiviin iloa tuottanut kerhotoiminnan palauttaminen kouluihin saa toivoakseni jatkoa myös tulevina vuosina. Koulujen kerhot tarjoavat hyvän mahdollisuuden esimerkiksi liikunnan lisäämiseen koulupäivien aikana.

Myös tuntijaon uudistamista jatketaan. Esityksessä on tarpeen huomioida myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät aina parhaalla tavalla pärjää lukuaineissa. Onnistumisen kokemuksia tarvitsevat koulussa kaikki, jotta motivaatio uuden oppimiseen säilyy. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisäämisellä on todistetusti monia positiivisia vaikutuksia.

Mutta minne on luonnoksesta unohtunut yrittäjyyskasvatus ja se rooli koulutuksen kehittämisessä? Suomen menestymisen kannalta yrittäjyys on aivan keskeinen tekijä. Tarvitsemme rohkeita yrittäjiä ja uusia yrityksiä luomaan ja rakentamaan uutta kasvua. Koko yhteiskunnan kannalta on keskeistä, onnistummeko kasvattamaan uutta yrittäjäsukupolvea turvaamaan tulevaisuuden hyvinvoinnin. Entistä useammalla yrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos ja jatkajan löytäminen on aivan keskeisen tärkeää. Yrittäjyyskasvatukseen on panostettu viime vuosina varsin kiitettävästi ja tätä linjaa on jatkettava myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla on suuri merkitys mielikuvan luojana ja kannustajana. Yrittäjämäinen asenne, sisäinen yrittäjyys on taatusti voimavara nuoren elämässä riippumatta siitä, ryhtyykö hän itse yrittäjäksi vai ei.

Vaikka asenteet yrittämistä kohtaan ovat Suomessa kohtuullisen positiiviset, varsin pieni osa nuorista kuitenkin aloittaa oman yritystoiminnan. Käytännössä palkkatyö osoittautuu houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, vaikka yrittäminen voisi olla monelle nuorelle hyvä vaihtoehto. Nuoret pitäisi saada kiinnostumaan yrittäjyydestä nykyistä enemmän. Samalla on selvitettävä, millaisia esteitä yrittäjiksi haluavat nuoret kohtaavat. Kynnys oman yrityksen perustamiseen ja työllistämisen helpottamiseen tulee saada mahdollisimman alhaiseksi.

Valtioneuvosto päättää koulutuksen suuntaviivoista joulukuussa. Kyse on yksittäistä lukujärjestystä suuremmista kysymyksistä: viihtyvätkö lapset kouluissa, riittääkö aloituspaikkoja kaikille ammattikouluun tahtoville nuorille tai millaisin toimin voimme estää nuorten syrjäytymisen.

Toisin sanoen kyse on ennen kaikkea siitä, millaiset eväät annamme lapsillemme itsenäiseen elämään.

Kansanedustaja Anne Holmlund, kok.

Ulvila

Lue seuraavaksi