"Kouluruuasta kuuluu valittaa"

Washingtonissa koululaiset maistelivat suomalaista kouluruokaa, lohta ja näkkileipää. Arviot olivat suopeita. Suomessa monet lapset kuitenkin nyrpistelevät ilmaiselle ruualle ja jättävät sen syömättä. Miksi kouluruoka ei maistu Suomessa?

Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin julkisissa kouluissa vietettiin keskiviikkona pohjoismaista ruokapäivää. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin suurlähetystöt järjestivät päivän kouluruoan yhteensä 45 000 washingtonilaiskoululaiselle.

Tempauksen tarkoitus oli levittää terveellisen kouluruokailun sanomaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa kouluissa voidaan tarjota jopa viikoittain pizzaa, hampurilaisia ja hotdogeja.

Lohi maistui washingtonilaislapsille, mutta Suomessa kouluruuasta valitetaan.

Vanhempien pitäisi tukea ruokailua

Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtajan Raili Koroman mielestä kyse on ennen kaikkea kasvatuksesta.

- Vanhempien pitäisi kuunnella lasta ja keskustella siitä, mistä valitus on peräisin. Lasta pitäisi tukea siinä, että hän hyödyntäisi ilmaisen kouluruuan, jota kuitenkin tarjotaan maailmassa harvoille, Koroma muistuttaa Aamu-tv:n haastattelussa.

- Niissä perheissä, joissa ruuasta keskustellaan, löydetään usein myös kultainen keskitie kouluruuan suhteen.

Ilmaista kouluruokaa pidetään Pohjoismaisena ilmiönä, vaikka se on suomalainen keksintö. Suomessa kouluruokalaki tuli voimaan vuonna 1943, kun esimerkiksi Tanskassa oltiin varsin pitkään ilman ilmaista ruokailua.

- Nyt olisi korkea aika tehdä ruuasta samanlainen vientituote kuin opetuksesta. Sehän on koulutusta samalla. Toki ruokailu pitää tehdä vientimaan ehdoilla, tarjota sen maan perusruokia, Koroma muistuttaa.

Valitus opitaan kotoa

Koroma arvelee, että monissa perheissä voidaan niin hyvin, että kouluruoka jätetään syömättä. Usein kouluruoka tarjoillaan myös lapsen päivän kannalta liian aikaisin.

Toisaalta osassa perheistä ei enää valmisteta iltaruokaa, jolloin kouluruoka voi olla lapsille päivän ainoa lämmin ateria.

Valittamisen tapa voidaan oppia myös kotoa, sillä monet päiväkotilapsetkin tietävät, mikä on kumiperuna. Monella vanhemmalla ei ole käsitystä siitä, mitä koulussa syödään. Silloin kuvitelmat kouluruuasta saattavat siirtyä lapsille.

- Esimerkiksi Helsingissä on vanhempien ryhmä, joka käy säännöllisesti syömässä kouluruokaa. Sieltä tulee paljon positiivista palautetta.

- Osaltaan valitus johtuu siitä, että kouluruuasta kuuluu valittaa, Koroma arvelee.