1. yle.fi
  2. Uutiset

Tinakuoressa svengasi uuden polven suklaasydän

Uusi aika marssi ranskalaiset korot kopisten kaupungistuvaan Suomeen 50-luvulla, kun jazziskelmä sulatti kuuntelijoiden suklaasydämet. Loistavat naissolistit parrasvaloihin nostanut ilmiö oli musiikintutkija Ari Poutiaisen mukaan hyvin suomalaiskansallinen.

kulttuuri
Suklaasydän, tinakuoret - Jazziskelmä Suomessa 1956-1963.
Suklaasydän, tinakuoret - Jazziskelmä Suomessa 1956-1963.Timo Klaavo / Suomen Jazz & Pop Arkisto

Kun Suomea rakennettiin uusiksi sotien jälkeen, nousi kansakunnan ääniraidaksi jazziskelmä. Perinteet ja uusi aika kohtasivat klassikoiksi muodostuneissa sävelmissä, jotka olivat aikakautensa keskeisin musiikki-ilmiö maassamme.

Suomen Jazz & Pop Arkiston taannoin julkaisema, Ari Poutiaisen ja Risto Kukkosen toimittama Suklaasydän, tinakuoret -kirja pureutuu eri näkökulmista suomalaisen jazziskelmän voittokulkuun aikajänteellä 1956-63.

Modernisoituvassa maassa ilmapiiri ja aika olivat otolliset uusille vaikutteille.

Rock ei vielä ollut lyönyt itseään Suomessa läpi, mutta pohjoisamerikkalainen jazz oli etenkin nuoren, urbaanin kuuntelijakunnan mieleen. Levy-yhtiöiden markkinamiehiltä tämä ei jäänyt huomaamatta.

– Levy-yhtiöt – varsinkin Scandia – arvelivat, että iskelmämusiikin kauniit melodiat ja jazz-musiikin rytmiikka yhdistämällä saadaan varmasti joku uusi mukava tuote, ja näin syntyi jazziskelmä, kuvailee Poutiainen neronleimausta.

Naistähdet valtasivat valokeilan

Jazziskelmä on hyvin suomalaiskansallinen ilmiö. Musiikintutkija Ari Poutiainen ei ole hakemallakaan löytänyt muista Pohjoismaista tai laajemminkaan maailmalta esikuvia tällaiselle musiikkityylille.

Brita Koivusen Suklaasydän oli uranuurtaja, jonka vanavedessä tulivat mm. Helena Siltalan ja Seija Lampilan hittiklassikot.

– Totta kai jazzia ja iskelmää yhdistettiin jo paljon aikaisemminkin, ihan 30-luvulta saakka löytyy hienoja esimerkkejä. Mutta ehkä Brita Koivusen Suklaasydän oli sillä tavalla ainutlaatuinen, että siinä oli uusi, loistava jazzlaulajatar esittämässä svengaavaa sävellystä. Levy-yhtiöltäkin sovittaja sai oikeudet tehdä jazzinpaa jälkeä, ja lopputulos oli musiikkikulttuurissamme ainutlaatuisen toimiva, ja yleisö otti sen innolla vastaan.

Muitakin kansainvälisiä vaikutteita toki tuli maahan, kuten italoiskelmä. Kirjan kirjoittajien mukaan Laila Kinnusen Lazzarellakin solahtaa loistavasti jazziskelmien joukkoon.

Ennen kaikkea jazziskelmä oli naisten esiinmarssi ja vallankaappaus myyntitilastoissa.

– Ensimmäistä kertaa suomalaisen populaarimusiikin historiassa naiset valloittivat kaikki listojen ykköspaikat, sitä ennen vain miessolistit saivat levyjä myydyksi. Ehkä suomalaiset olivat vähän väsähtäneitä kuuntelemaan vain ukkojen laulua, ja oli vihdoin aika saada toisenlaistakin äänensävyä. Ehkä sattumalta oli vasta näin myöhään otollista nostaa Suomessa esiin tällaisia nuoria laulajattaria, pohtii Ari Poutiainen.

Jazziskelmän esiinnostamat naistähdet säkenöivät tietenkin lehtien palstoilla, television taikalaatikossa, ja tietenkin valkokankailla.

– Aikakauteen liittyvät olennaisesti hienot iskelmäelokuvat, joista muutamat ovat aivan huikeita esityksiä. Jotkut näistä elokuvista on jäänyt edelleenkin elämään, ja ihmiset näyttävät niitä uskollisesti jakavan ja katselevan esimerkiksi YouTubessa.

Yhteisen sävelen viimeiset tahdit

Nykyisenä pirstoutuneena nettiaikana vastaavaa "koko kansan" ilmiötä tuskin pääsee syntymään. Musiikintutkija Ari Poutiaisen mukaan jazziskelmän voittokulku enteili vahvan yhtenäiskulttuurin murenemista.

– 50-luvun loppu edustaa jännää aikaa suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Slloin voidaan vielä väittää koko kansan kuunnelleen aika samanlaista musiikkia, mutta viimeistään 60-luvun alussahan tilanne muuttui ihan radikaalisti. Jazziskelmä oli uuden ajan airut, siinä on aistittavissa jo hieman sellaisia eroja, että se alkoi vedota lähinnä kaupunkilaiseen, nuoreen yleisöön. Sillä ei enää pyrittykään välttämättä tavoittelemaan vanhempaa, maaseudulla asuvaa kuulijakuntaa.

  1. valtakunnalliset Jazzpäivät Turussa 27.-29. lokakuuta.

Ari Poutiainen kertoo jazziskelmästä perjantaina 28. lokakuuta kello 14 alkavassa Jazzseminaarissa nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16, Turku). Suomalaisen jazzlaulun helmiä -konsertti samassa paikassa kello 19.

Lähteet: YLE Turku

Lue seuraavaksi