USA:ssa karppaus on jo pois muodista

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professori Matti Uusitupa kommentoi karppausta eli vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamista torstaina A-talkissa. Uusitupa on yleisten ravitsemussuositusten kannalla, ja pitää vähähiilihydraattista ruokavaliota liian vähän tutkittuna. Karppaukseen vakaasti uskovat pillaistuivat professorin kommenteista.

vähähiilihydraattinen ruokavalio
Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa.
YLE / Savo

- Jostakin syystä karppaus on Suomessa ja Ruotsissa hyvin suosittua. Ruokavaliota noudattavilla on tietoon perustuvaa argumentointia, mutta myös hyvin paljon tunnepitoista suhtautumista vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, sanoo professori Matti Uusitupa.

Karppauksen kaikki positiiviset ominaisuudet liittyvät laihtumiseen. Ylipainoisen ihmisen laihtuessa insuliiniherkkyys paranee, veren rasva-arvot paranevat ja usein myös verenpaine laskee. Kyse ei ole tietyn ruokavalion noudattamisesta vaan painon putoamisesta.

Karppaamisesta ei lisävaikutuksia muihin laihdusmenetelmiin nähden

Ravitsemusasiantuntijat korostavat täysjyväviljavalmisteiden merkitystä, jotka kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon. Niillä on osoitettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

- Osa karppaajista on mennyt ihan harhateille korvaamalla hyvät hiilihydraatit kovalla rasvalla. Silloin voidaan mennä ojasta allikkoon, varoittaa Uusitupa.

Tutkittua tietoa karppauksessa on vähän. Vähähiilihyrdaattisesta ruokavaliosta on tehty kolme kontrolloitua tutkimusta, jotka ovat olleet kestoltaan kaksi vuotta. Niissä edulliset vaikutukset perustuivat laihdutusvaikutukseen. Tutkimusten tulos oli se, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla laihtuu keskimäärin yhtä hyvin kuin muilla laihduttavilla ruokavalioilla. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei tuo kuitenkaan mitään lisävaikutusta. Kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa tutkitut henkilöt olivat lihavampia tutkimuksen päätyttyä kuin tutkimuksen alussa.

- Yhdysvalloissa innostus karppaamiseen on pysähtynyt tutkimustulosten julkistamisen jälkeen. Siellä karppaaminen on selvästi jo pois muodista. Jostain syystä Suomessa ja Ruotsissa asiasta ollaan edelleen kovasti innostuneita, ihmettelee Uusitupa.

Maalaisjärkeä syömiseen

Syöminen on Uusituvan mielestä yksinkertainen ja arkinen asia. Hän ei ole koskaan aikaisemmin törmännyt näin tunteikkaaseen keskusteluun ruokaan liittyen.

- Suomessa on ollut rasvakeskustelu, joka on aika-ajoin pulpahtanut esiin ja ollut ajoittain aika kovaa. En muista, että silloinkaan olisi käyty tämäntyyppistä keskustelua, johon liittyy epäasiallisiakin piirteitä, muistelee Uusitupa.

Tervelliseen ruokavalioon on mahdollista vaikuttaa kouluissa, joissa varsinkin kotitalousopettajat ovat keskeisessä asemassa. Uusitupa antaisi valistusvastuuta myös kolmannelle sektorille. Maatalousnaiset, Martat ja muut kansalaisjärjestöt voisivat tehdä paljon hyvää neuvontaa.

- Me tarvitsemme maanläheistä opastusta monipuoliseen, terveelliseen ja nautittavaan ruokavalioon, joka on myös turvallista. Hyvin poikkeavia ruokavalioita ei pitäsi lähteä kokeilemaan ja suosimaan vaan pidättäytyä yleisissä ravitsemussuosituksissa. Terveellisen ruokavalion voi koostaa hyvin monipuolisesti, erilailla ja vaihdellen, muistuttaa Uusitupa.

Lähteet: YLE Savo / Minna Kaipainen