Hyppää sisältöön

Greenpeace ja STUK riitelevät ydinvoimaloiden turvallisuustiedoista tuomioistuimessa

Ympäristöliike ja Säteilyturvakeskus ovat ajautuneet kiistaan ydinvoimaloiden stressitestien julkisuudesta. Ympäristöjärjestöt arvostelevat STUKin päätöstä salata suurimmaksi osaksi kesällä valmistunut raportti, jossa kerrottiin ydinvoimaloiden varautumisesta äärimmäisiin luonnonilmiöihin. Riita on poikinut oikeusjutun STUKin ja Greenpeacen välillä.

Kuva: Hannu Huovila / TVO

Syksyinen tuiverrus puskee aallot vasten Hanhikivenniemen kivikkoista rantaa Perämeren äärellä Pyhäjoella. Hanhikivi on pyhäjokisten suosima retkikohde, nuotiopaikalla paistetaan makkaraa ja nautitaan maisemista.

Tulevaisuudessa Hanhikivellä halkaistaan kuitenkin uraaniatomeja retkeilyn sijaan, mikäli Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu. Voimalaa vastustavan Pro Hanhikivi ry:n puheenjohtaja Helena Maijala asuu tulevan voimalaitoksen suoja-alueella, viiden kilometrin päässä niemeltä. Maijala kaipaa lisää tietoa laitoksen turvallisuudesta.

- Meille on tietysti kerrottu, että laitoksessa varaudutaan uhkiin moninkertaisin turvajärjestelyin, mutta miten ne käytännössä toteutetaan, siitä tuskin kenelläkään on tietoa, sanoo Maijala.

Riita julkisuuslaista

Ydinturvatietojen julkisuus on nyt kuuma peruna muuallakin. Säteilyturvakeskus laati Fukushiman ydinturman jälkeen valtiovallalle selvityksen suomalaisvoimaloiden varautumisesta äärimmäisiin sääilmiöihin. STUK kuitenkin salasi isolta osin stressitestiraportin - tarkemmin sanoen sen liitteet - julkisuudelta.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan voimaloiden mahdolliset heikkoudet paljastuisivat sitä paremmin, mitä useampi taho saisi tutkia papereita. Greenpeace vaatii nyt julkisuuslain nojalla Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan STUKin salauspäätöksen.

- Haluamme, että oikeus ottaa kantaa siihen, missä ydinturvallisuutta koskevan asiakirjajulkisuuden raja kulkee. Meille on tietenkin selvää, ettei kaikkia tietoja voi julkistaa. Haluamme kuitenkin, että avoimuus on mahdollisimman laajaa. Tähän tarvitaan oikeuden näkemys, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Pääsääntö on, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi valtion turvallisuuteen liittyvät asiakirjat - ja tässä tapauksessa STUKin mielestä säteilyturvallisuuteen liittyvät dokumentit. Kiistassa on siis kyse julkisuuslain salassapitopykälien tulkinnasta ja siitä, mitkä tiedot STUKilla on lain nojalla oikeus salata.

Greenpeace on halunnut nykyistä tarkempia tietoja muun muassa siitä, miten käytetyn polttoaineen säilytysaltaiden jäähdytyksen varasähköjärjestelmät on toteutettu.

STUK vaikenee kiistasta

Säteilyturvakeskus kieltäytyi YLE Uutisten haastattelupyynnöstä vedoten oikeuskäsittelyn keskeneräisyyteen. STUK perustelee hallinto-oikeudelle osoittamassaan lausunnossa stressitestien salaamista sillä, että tietojen julkistaminen kokonaisuudessaan helpottaisi ydinvoimaloiden tahallista vahingoittamista.

Fukushiman ydinturman yhtenä opetuksena on pidetty sitä, että avoimuus tekee hyvää säteilyturvallisuudelle. Japanissa voimayhtiöt olivat laiminlyöneet turvatoimia, raportteja oli väärennetty eivätkä väärinkäytökset paljastuneet ajoissa. Tämän takia Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on korostanut Fukushiman jälkeen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja esteetöntä tiedonkulkua ydinturva-asioissa.

Suomessa säteilyturvakulttuuri on kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista. Siitä huolimatta Hanhikivenniemellä ympäristöväki patistaa STUKia avoimuuteen.

- Ilman muuta avoimessa oikeusvaltiossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa tällaisten tietojen pitäisi olla aika avoimesti saatavilla, sanoo Pro Hanhikivi -liikkeen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Helsingin hallinto-oikeus antaa ratkaisunsa STUKin ja Greenpeacen kiistassa ensi vuoden puolella.