yle.fi-etusivu

Nykyihmisiä tuli Eurooppaan yllättävän varhain

Britanniasta löydetyn leukaluun uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyihmisen esivanhemmat tulivat Eurooppaan aikaisemmin kuin on oletettu. Leukaluu kuului Euroopan vanhimmalle tunnetulle nykyihmiselle, joka eli 41 000 - 44 000 vuotta sitten.

Ulkomaat

Leukaluu löytyi Kentistä Kaakkois-Englannista 85 vuotta sitten. Vuosikymmenien ajan on oletettu, että luu on korkeintaan 35 000 vuoden ikäinen.

Uusi ajoitus selittää, miksi leukaluun lähistöltä on löytynyt työkaluja ja muita esineitä aikakaudelta, joka ulottuu lähes 45 000 vuoden taakse.

Brittiläisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan ajoitusvirhe johtui liimasta, jota joku oli sivellyt luuhun ilmeisesti parantaakseen sen säilyvyyttä.

Liiman vuoksi leukaluusta ei voitu nytkään tehdä radiohiiliajoitusta, mutta tutkijat ratkaisivat ongelman ajoittamalla sen alta ja päältä löytyneet eläinten luut ja laatimalla niistä tietokonemallin. Eläimet olivat susia, peuroja, luolakarhuja ja karvaisia sarvikuonoja, jotka elivät 26 000 - 50 000 vuotta sitten.

Hampaat paljastivat nykyihmiseksi

Lisäksi tutkijat varmistivat, ettei leukaluu kuulunut neandertalinihmiselle. Neandertalilaiset elivät Euroopassa, kun nykyihmiset alkoivat muuttaa tänne. Vastaus löytyi hampaista, jotka olivat neandertalilaisilla erilaiset kuin nykyihmisillä, kertoo Nature-lehdessä lukaistu tutkimus.

Euroopassa eli neandertalinihmisiä 300 000 vuoden ajan. Viimeiset merkit ovat 40 000 vuoden takaa Gibraltarilta.

Nykyihmisten ja neandertalilaiset yhteiset lapset jättivät kuitenkin meidän perimäämme pienen geenijäljen. Äskettäin julkaistuin ranskalaisen tutkimuksen mukaan nuo varhaiset sekaliitot kohentavat edelleen nykyihmisen immuniteettijärjestelmää.

Yhteisiä lapsia myös muualla

Neandertalilaisten lisäksi nykyihmiset saivat jälkeläisiä myös muiden hominidien kanssa kanssa, kertoo puolestaan Ruotsissa tehty tutkimus.

Uppsalan yliopiston tutkijoiden mukaan Itä-Aasiassa syntyi lapsia, joiden toinen vanhempi oli nykyihminen ja toinen denisovinihminen. Geenien yhdistelmä elää edelleen Itä-Aasian mantereen asukkaisen perimässä.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että risteytyminen on ollut hominidien historiassa paljon yleisempää kuin on luultu. Vielä pari vuotta sitten oltiin varmoja, etteivät neandertalilaiset ja nykyihmiset olisi voineet lisääntyä keskenään.

Lähteet: AFP, YLE Uutiset