1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Apilat ja siankärsämöt kukkivat vielä

Kasvukausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä. Monista luonnonkasveista, kuten puna-apiloista, siankärsämöistä ja leinikeistä voi löytää kukkia Savon korkeudella. Etelä-Suomessa krookusten kaltaiset kevätkukkijat sekä koristepensaat ovat saattaneet erehtyä kukkimaan jo toistamiseen.

Kuva: YLE / Kaija Kervinen

Tavallista pidempään jatkuva kukkiminen ei silti aiheuta luonnonkasveille ongelmia, sanoo intendentti Outi Vainio Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

- Ei se haittaa. Nyt ei ole enää pölyttäjiä, eikä ne enää tuota siementä. Kukinta vain sitten lakkaa, kun talvi tulee.

Vainio sanoo, että kasveilla on geneettistä sopeutumiskykyä. Kasvien valmistautumiseen talveen vaikuttaa lämmön lisäksi pimeys ja tärkeänä tekijänä lämpösumma.

- Kasvit ikään kuin tunnistavat tilanteen, jossa ne ovat saaneet sopivan annoksen lämpöä ja tietävät sitten ryhtyä valmistautumaan talveen, Vainio kertoo.

Yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta lisää, että lämpösumma on ollut tänä vuonna ennätyksellinen, yli 1700 astetta, kun se tavallisesti on 1500-1600 astetta.

Ilmitalvehtijat väkevöivät nesteensä

Eri kasviryhmät valmistautuvat talveen eri tavoin. Väreen mukaan puut ja pensaat ovat ilmitalvehtijoita, joilla kasvupisteet ovat talven paljaana. Puuvartisilla kasveilla solunesteet väkevöityvät ja lehtivihreä siirtyy runkoon ja oksiin. Muut monivuotiset kasvit talvehtivat ruusukkeina tai silmuina maan tasossa. Yksivuotiset talvehtivat siemeninä.

- Yksivuotiset voivat kukkia pisimpään, sillä kukilla ei ole silloin mitään väliä, Väre viittaa luonnon rationaalisuuteen.

Puutarhakasvit eivät ole yhtä sopeutuvaisia kuin luonnonkasvit, koska monet niistä tulevat eteläisemmiltä kasvuvyöhykkeiltä. Ne voivat erehtyä helpommin kuin meikäläisiin oloihin tottuneet luonnonkasvit, huomauttaa intendentti Outi Vainio. Puutarhakasvien uhka voi siten olla aikainen talvi, ei lämmin syksy. Suomeen tuotavia puutarhakasveja etsitäänkin maailmalta alueilta, joiden lämpöolot ja valo vastaavat meikäläisiä oloja.

Jos näin lämpimät syksyt ja lämpösummat jatkuisivat pitkään, kasvillisuusvyöhykkeet vain siirtyisivät pohjoisemmaksi. Tämänvuotinen tilanne vastaisi Puolan lämpötiloja. Mutta yli-intendentti Väre asettaa muutoksen puihin:

- Tällaisen muutoksen näkemiseen harvoin ihmisikä riittää.