Keskiajan alttarikaappi on matka uskoon, mystiikkaan ja taiteeseen

Vanajan keskiaikaisen kirkon alttarikaapissa on 104 pähkinäpuista hahmoa, jotka ovat aikansa kirkkokansalle kertoneet Kristuksen syntymästä ja kuolemasta. Keitä he kaikki ovat ja miten he liittyvät keskiaikaiseen veistoskokoelmaan? Kaksi seurakunnan työntekijää tutki harvinaisuutta kirjaksi asti.

kulttuuri
Yksityiskohta Vanajan kirkon alttarikaapista
Yksityiskohta Vanajan kirkon alttarikaapista. Kristus kantaa ristiään Simon Kyreneläisen kannatellessa ristin pystypuuta hänen takanaan.Ismo Savimäki / Hämeenlinna-Vanajan seurakunta

Vanajan kirkon 1500-luvun alun alttarikaappi on oikea harvinaisuus. Suomessa keskiajan flanderilaisia alttarikaappeja on säilynyt vain kaksi, toinen Vanajan kirkossa, toinen Vehmaalla. Vehmaan kaappi on nykyään tallessa Kansallismuseossa. Euroopassa niitä on vain parisataa.

Nyt Vanajan alttarikaappi on ikuistettu kuvakirjaksi. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pastori Terho Asikainen ja kanttori Ismo Savimäki ovat tehneet suururakan, jossa alttarikaapin puiset hahmot ovat heränneet henkiin sanoin ja kuvin.

Ismo Savimäki on valokuvannut taidokkaasti pikkuruisia puuveistoksia, Terho Asikainen puolestaan on tehnyt huikean tutkimustyön selvittäessään keitä nuo hahmot olivat. Muutaman vuoden työn jälkeen keskiajan estetiikkaa ja mystiikkaa sisältävä teos on valmis.

Salapoliisityötä

- Hahmojen jäljittäminen oli sarja yrityksiä ja erehdyksiä. Ensimmäinen ajatus oli ottaa kuvia hahmoista ja liittää niihin sopivat raamatunkatkelmat. Pala palalta kävikin ilmi, että usealla hahmolla oli nimi. Ryhdyin käymään läpi taidehistorian kirjoja. Niistä ilmeni, että alttarikaappeja tehtiin tietyn kaavan mukaan, jossa siihen kuuluivat tietyt hahmot, ja kullakin oli kokonaisuudessa oma roolinsa.

- Kun sain tietää, että alankomaalaisista alttarikaapeista on tehty paksu tutkimus, hankin sen käsiini ja luettua mietin, että vieläköhän sen kirjoittaja, amerikkalainen taidehistorioitsija on elävien kirjoissa. Hän löytyi eräästä yliopistosta. Lähetin sähköpostia ja kysyin, että voikohan tämä Vanajan alttarikaappi olla tietyn tekijän työtä. Hän vastasi innostuneena, ettei tiennytkään että Suomessa on tällainen aarre, kertoo Terho Asikainen.

Kuka on alttarikaapin lapiomies?

Alttarikaappi kuvaa Jeesuksen syntymää ja kärsimystä sekä kuolemaa, mutta ei esimerkiksi ihmetekoja.

- Tämän tyypin alttarikaapeissa oli aina ovet. Tässäkin näkyy jälkiä saranoista. Ovien maalauksissa on ehkä kuvattu Kristuksen elämää. Ovet ovat olleet kateissa tietämättömän ajan, eikä tiedetä mitä niissä on ollut, sanoo Terho Asikainen.

- Lapiota pitävä mies liittyy taruun Maria Magdalenasta ja lapiomiehestä. Jeesuksen kuoleman jälkeen Maria näki puutarhassa lapiomiehen ja luuli tavanneensa puutarhurin. Tarusta syntyi legenda, jonka mukaan Kristus syntyi uudelleen puutarhurina, siksi lapiomiehen hahmoja on kuvattu keskiajan alttarikaapeissa.

- Kaapissa on suuri kuvaus Kristuksesta vainajana. Aiemman luulon mukaan se on kuvaus Jeesuksen hautaamisesta. Keskiajalla kirkkotaiteessa ristiinnaulitsemisaikaan liittyi kolme teemaa; ristiltä otto, sureminen ja hautaaminen. Ilmeisesti alttarikaappi kuvaakin kuolleen Jeesuksen suremista. Siinä on aiemmin tutkimaton suuri kivi. Se liittyy keskiaikaisiin mysteerinäytelmiin, joissa Kristuksen ruumis laskettiin marmorilaatalle, jonka ympärille läheiset kerääntyivät suremaan.

Tutkimuksen jälkeen selvisi, että hahmot ja kokonaisuus eivät perustu vain raamatun kertomukseen, vaan mukana on myös keskiaikaisia legendoja.

Keitä ovat kasvottomat hahmot?

- Kaikilla veistoksilla ja hahmoilla ei ole todella kasvoja. Pitää muistaa että kaappien teko on ollut liiketoimintaa. Alttarikaapin tekoon on tarvittu paljon väkeä ja työntekijöitä. Työ vaati myös erikoistumista. Joku oli erikoistunut kehikkoon, joku suurempiin patsaisiin ja joku pienempiin. Pieniä veistoksi on saatettu tilata niihin erikoistuneelta taiteilijalta. Koska työn on täytynyt kannattaa, on ehkä ajateltu, ettei kaikkien pienten hahmojen kasvoja edes erottuisi, ja siinä voi hiukan oikaista.

Onko kaikille löytynyt merkitys ja selitys?

- Alttarikaappeja tehtiin 200 vuoden ajan. Niissä näkyy kehityskulku, jossa väkimäärä lisääntyi kaiken aikaa, 1500-luvun kaapeissa on jo tungosta . Joukossa on statisteja, joilla ei ole varsinaista merkitystä.

- Alttarikaapit ovat sekä mystiikka että kuvataidetta. Niitä voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kun hahmoja on katsellut ja selvitellyt ketä mikin veistos esittää, voi toisaalta miettiä miksi hahmo on siellä, mikä on sen merkitys ja mitä se viestii.

- Näkökulmia katsoa ovat taiteellinen ja teologinen yhtä lailla. Kirjasta saa virikkeitä ja langan pätkiä katsoa kaappia omalla tavallaan. Kärsimyshistorian kuvilla on yhteys kaikkien elämään ja elämän suuriin kysymyksiin. Hahmot puhuvat jokaiselle omalla tavallaan, ja vielä eri elämäntilanteissa eri tavalla, ja näin pitääkin olla, sanoo Terho Asikainen.

Lähteet: YLE Häme