Iijoen koskia on kunnostettu liian hellävaroen

Iijoen koskien kunnostuksissa on paikoin tehty liian vähän kutu- ja poikastuotantoalueita. Metsähallituksen tuore selvitys paljastaa koskikunnostusten onnistuneen hyvin vaihtelevasti.

kutu
Kollaja
Yle

Iijoen koskia on kunnostettu liian varovasti. Metsähallituksen selvityksen mukaan koskien uudelleen kunnostukseen näyttäisi olevan tarvetta. Kunnostuksissa on usein tehty liian vähän kutu- ja poikastuotantoalueita.

Iijoen vesistön uittoperattujen jokien kunnostukset saatiin päätökseen vuonna 2010. Lähes neljännesvuosisataa kestäneen urakan aikana kunnostettiin 24 jokea ja lähes 400 koskialuetta. Metsähallituksen tuore selvitys paljastaa koskikunnostusten onnistuneen hyvin vaihtelevasti.

Kunnostusten jälkeen Metsähallituksen tekemissä sähkökoekalastuksissa havaittiin taimenen ja harjuksen luontaista lisääntymistä kaikilla jokialueilla. Luontaisessa lisääntymisessä oli kuitenkin suuria vaihteluita ja keskimäärin lisääntyminen oli vähäistä.

Parhaiten taimen ja harjus lisääntyivät luontaisesti Posion puoleisessa Livojoessa, Kuusamon Raatejoessa ja Taivalkosken Kostonjoessa sekä tietyillä alueilla Taivalkosken Korvuanjoessa sekä Pudasjärven Askanjoessa ja Puhosjoessa.

Sekä harjuksen että taimenen lisääntyminen oli vähäistä ja satunnaista Kostonjoen vesistön Kuolion-, Harja- ja Korpuanjoessa, Livojoen vesistön Mänty-, Pärjän- ja Kouvanjoessa sekä Näljängän reitin Korpi-, Näljänkä-, Naamanka- ja Lylyjoessa.

Puutteista otetaan opiksi

Metsähallituksen eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta arvioi, että kunnostuksia on tehty liian hellävaroin mutta vikaa löytyy myös muualta.

-Syy heikkoon luonnontuotantoon on lähinnä liian varovasti tai puutteellisesti tehdyissä koskikunnostuksissa, joissa on usein tehty liian vähän kutu- ja poikastuotantoalueita. Monilla joilla poikastuotantoa vähentävät myös alamittaisiin ja sukukypsiin kaloihin kohdistuva liian kova kalastuspaine, sekä vesistön voimakas säännöstely ja vaellusesteet, sanoo toinen raportin laatijoista, Metsähallituksen eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta.

Raportin pohjalta voidaan suunnitella koskiin korjaustöitä.

- Heikosti onnistuneiden koskien uudelleenkunnostaminen tulisi saada mahdollisimman nopeasti käyntiin. Kunnostuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kutu- ja poikasalueiden rakentamiseen, toteaa Pirkko-Liisa Luhta.

Koskien kunnostuksista vastasivat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun ympäristökeskukset.

Lähteet: YLE Oulu