Venäjä tähyää pitkästä aikaa kauas avaruuteen

Venäjä aloittaa 15 vuoden tauon jälkeen planeettojen tutkimuksen. Ensi viikolla Venäjän on määrä laukaista tutkimusalus Marsin kuuhun Phobosiin. Palatessaan alus myös tuo Maahan näytteitä Phobosista.

Ulkomaat

Jos Phobos-Grunt-aluksen matka onnistuu, Venäjän odotetaan panostavan sitäkin kunnianhimoisempiin avaruustutkimusohjelmiin. Määräpääksi on harkittu Maan lähiplaneettoja Merkuriusta tai Venusta tai mahdollisesti Jupiterin kuuta Europaa.

Venäjän avaruustutkimusinstituutin entisen johtajan Roald Sagdejevin mukaan tärkein tavoite on kuitenkin palauttaa Venäjä planeettatutkimuksen kärkimaiden joukkoon. Onnistuessaan matka avaisi Venäjälle tietä kansainvälisissä hankkeissa, Sagdejev sanoo brittiläisessä tiedelehdessä Naturessa.

Phobos-Gruntin lastina on venäläisen laitteiston lisäksi myös pieni kiinalainen satelliitti, joka jää kiertämään Marsia ja tarkkailemaan sitä.

Suhteellisen halvalta ohjelmalta toivotaan paljon

Phobos on pieni, rokonarpinen asteroidi, joka on jäänyt Marsin painovoiman vangiksi. Tutkijat uskovat, että kuun pintaa peittää Marsista irronnut aines. Se on sinkoillut punaisesta planeetasta mahdollisesti rajussa asteroidipommituksessa neljä miljardia vuotta sitten.

Jos Phobos-Gruntin keräämissä muutaman sadan gramman kivi- ja pölynäytteissä on jälkiä Marsista, vajaan 120 miljoonan euron tutkimushanke saattaa antaa pitkälti samat tiedot kuin Yhdysvaltain suunnittelema yli kuuden miljardin hintainen kolmivaiheinen Mars-ohjelma.

Marraskuun 8. päivänä Baikonurin avaruustutkimuskeskuksesta Kazakstanista laukaistava Phobos-Grunt ja sen laitteisto ovat uutta tekoa, mutta pohjana ovat Neuvostoliiton 1970-luvun Luna-lennot. Kolme onnistunutta lentoa toivat maahan muutamia grammoja Kuun kiviä.

Epäonnistumiset harmittavat yhä

Neuvostoliitto yritti 1980-luvun lopulla kahta lentoa Phobosiin, mutta molemmat epäonnistuivat. Yhtä huonosti kävi Venäjän Mars-lennolla vuonna 1996. Noista epäonnistumisista on jäänyt Venäjälle paljon hampaankoloon, sanoo Roald Sagdejev, joka nykyisin työskentelee Marylandin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Hän uskoo, että onnistumisen mahdollisuudet ovat nyt suuremmat, vaikka näytteiden saaminen Maahan ei olekaan helppoa. Jos matka sujuu toivotusti, Phobos-Grunt saavuttaa Marsin ensi vuoden lokakuussa ja laskeutuu Phobosiin muutama kuukausi myöhemmin.

Paluukapseli toisi näytteet Maahan vuonna 2014. Osa laitteista sen sijaan jäisi Phobosin pinnalle tekemään mittauksia.

Vaikka Venäjä ei ole tehnyt planeettatutkimusta pitkään aikaan, se on silti avaruuden suurvalta. Vain se, Yhdysvallat ja Kiina on kyennyt lähettämään ihmisiä avaruuteen, ja Venäjä on kansainvälisen avaruusaseman tärkeä osapuoli. Yhdysvaltain lopetettua avaruussukkulaohjelmansa liikenne avaruusasemalle ja takaisin on täysin Venäjän varassa.

Lähteet: YLE Uutiset