Vesilain uudistus lisää ilmoitusvelvollisuutta

Vesilaki uudistuu vuodenvaihteessa. Nykyinen laki on 50 vuoden takaa ja sen vanhimmat osat ovat jopa yli 100-vuotiaita. Uudistus päivittää lakia tähän päivään, joten mukaan tulee esimerkiksi maalämpöä koskevia säädöksiä. Toisaalta mm. uittoa sääteleviä lainkohtia karsitaan tuntuvasti. Tavalliselle kansalaiselle lakiuudistus näkyy muun muassa niin, että yhä useammasta asiasta tulee ilmoittaa Ely-keskukseen.

ruoppaus
Ruoppausta
YLE / Katja Salminen

Mökkiläinen huomaa lain muuttuneen, jos suunnittelee mökkirantansa ruoppausta. Ilmoitus pitää tehdä aina ja lupakin tarvitaan entistä herkemmin.

- Nyt ruoppausilmoitukset tulee tehdä kaikista ruoppauksista ja luvan tarvekynnys ruoppauksissa tiukkenee. eli 500 kuution ruoppauksista tulee hakea lupa aluehallintovirastolta, sanoo ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan Ely-keskuksesta.

Tyypillisen mökkirannan pystyy juuri ja juuri ruoppaamaan ilmoitusmenettelylläkin.

- Naapureilta ei välttämättä tarvita suostumusta mutta on hyvä tapa hakea suostumus, koska eniten riitoja aiheuttaa se että naapuri ei tiedä, suosittelee Paananen.

Esimerkiksi Pirkanmaalla on ruoppauksia tänä vuonna satakunta.

Uuden lain uskotaan helpottavan myös järvien kunnostusta - ja kunnostuslaskulle saadaan entistä enemmän maksajia.

- Uusi vesilaki tuntee vedennosto-termin. Kun järviä nykyisin kunnostetaan keskivedenpintaa nostamalla, sen toteuttamiseksi voidaan perustaa yhteisö, joka voi olla luvanhakija.

Lisäksi lasku voi langeta myös hyödyn saajalle, vaikka periaatteessa hakija maksaa luvat.

- Hakija maksaa ensisijaisesti, mutta nyt uudessa laissa voidaan velvoittaa myös rantakiinteistöjen omistajat maksamaan silloin, kun on virkistyskäytöstä kyse, sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Arto Paananen.

Lähteet: YLE Tampere