Koe uusi yle.fi

Väyrynen ja oikeusoppineet jyrkästi eri mieltä valtaoikeuksista

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen ei hyväksy sitä, että presidentillä ei olisi valtaa EU-asioihin. Väyrysen mielestä presidentti johtaa Suomen osallistumista EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan asia on täsmälleen päinvastoin.

talous
Paavo Väyrynen.
Paavo Väyrynen.YLE

Valtiosääntöasiantuntijat Kaarlo Tuori ja Tuomas Ojanen ihmettelivät viikonloppuna presidenttiehdokkaiden puheita presidentin valtaoikeuksista. Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen ei tästä lannistunut, vaan kyseenalaistaa suorin sanoin sen, että EU-asiat eivät kuuluisi presidentille.

- Osa EU-politiikasta kuuluu tasavallan presidentin toimivallan piiriin. Kun EU:ssa on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, niin Suomen osalta tasavallan presidentti johtaa sitä kuten muutakin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Väyrynen sanoo.

- Ja se on aika laaja alue, koska ulkopolitiikka käsittää myös kauppapolitiikan, ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen edistämisen. Presidentillä on aika paljon sananvaltaa myös varsinaisessa EU-politiikassa, hän sanoo.

Oikeustieteen professori Kaarlo Tuorin mukaan asia on juuri päinvastoin kuin Väyrynen väittää.

- Eduskunnan perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan kaikki unioniasiat, myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat asiat, kuuluvat valtioneuvoston yksinomaiseen toimivaltaan, säestää valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Paavo Väyrysen mukaan kyse on perustuslain tulkinnasta, joka on monelta osin vielä vakiintumatta. Tuomas Ojasen mukaan tämäkään Väyrysen väite ei pidä paikkaansa.

- Siitä nimenomaan on perustuslakivaliokunnan ja perustuslain esitöiden valossa selkeä, vakiintunut linja. Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan, Ojanen tähdentää.

Riitaa myös sisäpoliittisesta vallasta

Väyrysellä on muitakin tulkintoja perustuslaista. Hän pitää kiinni myös siitä, että presidentillä on vielä sisäpoliittistakin valtaa.

- Palautusoikeus valtioneuvostolle ja eduskunnan säätämän lain vahvistamatta jättäminen. Molemmissa tapauksissa päätöksenteko viivästyy, ja saattaa syntyä uutta harkintaa ja viisaampia päätöksiä.

Perustuslakiasiantuntijat tyrmäävät tämänkin näkemyksen. Lain vahvistamatta jättäminen on tarkoitettu teknisten virheiden varalle, ja palautusoikeutta ei enää ole lainkaan.

- Sikäli kun on kysymys hallituksen esityksistä eduskunnalle, palautusoikeutta ei ole. Hallituksen esitykset antaa muutetun perustuslain mukaan eduskunnalle valtioneuvosto, eikä presidentillä ole siinä edes muodollista roolia, sanoo Kaarlo Tuori.

Väyrynen sanoo, että keskustelee vaalikampanjan aikana mielellään lisääkin presidentin valtaoikeuksista.

- Se, mitä olen esittänyt, on perustuslain mukaista, ja sen mukaan aion toimia, Väyrynen sanoo.

Jos Väyrysestä tulisi presidentti ja hän pitäisi kiinni tulkinnoistaan, voisi seurauksena olla "aikamoinen poliittinen kriisi", arvioi Kaarlo Tuori.

Ojanen: Luodaan vääriä mielikuvia

Paavo Väyrynen kyseenalaistaa siis suoraan vallitsevan perustuslain tulkinnan, mutta muutkin presidenttiehdokkaat ovat puhuneet kampanjoidessaan esimerkiksi EU-politiikasta.

- Jotenkin alkaa vaikuttaa siltä, että yhä enemmän presidenttiehdokkaat alkavat erilaisissa tilaisuuksissa puhua tekevänsä mahdollisena presidenttinä sitä tai tätä, johon ei kuitenkaan löydy toimivaltaa perustuslaista, sanoo Tuomas Ojanen.

- Helposti äänestäjät saavat vääriä mielikuvia siitä, mitä presidentti voi tehdä ja ei voi tehdä, Ojanen arvostelee.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi