Haitalliset vieraslajit voivat hyötyä lämpimästä syksystä

Lämmin syksy on mahdollistanut kasvien voimakkaamman jälkikukinnan. Vaikka jälkikukinnasta ei sinänsä ole haittaa kotimaiselle kasvustolle, on mahdollista, että myöhään syksyllä kukkivat vieraslajit alkavat levitä.

luonto
Suomen luontoon kuulumaton jättiputki voikukkien ympäröimänä
Jättiputki on vieraslajeista tunnetuin, nyt tekee tuloaan marunatuoksukki.YLE

Kulunut syksy on ollut lämpimin 50 vuoteen. Lämpimän sään ansiosta piharuusu saattaa jatkaa kukkimistaan ja peltosaunioita näkee kukassa tienpientareilla. Jotkut ovat saaneet ihailla jopa uusia mansikanraakileita.

- Myös alkukesällä kukkivia koiranputkea, mesiangervoa ja metsäkurjenpolvea saattaa nähdä kukassa, mikä onkin jo epätavallisempaa, kasvitutkija Terhi Ryttäri sanoo.

Syksyinen jälkikukinta on normaali ilmiö monella kasvilla, sanoo Ryttäri. Lämpimät syksyt eivät ole olleet ympäristökeskuksessa kenenkään erityisenä mielenkiinnon kohteena. Haitallisia vieraslajeja pitäisi kuitenkin hänen mukaansa pitää silmällä, mikäli lämpimiä syksyjä on monta peräjälkeen.

-Sen, mitä planeetallamme tapahtuu, pitäisi kyllä herättää mielenkiinto, ei ehkä omien kasviemme suhteen, mutta nimenomaan uusia lajeja silmällä pitäen. Yleensä vieraslajien leviämistä rajoittavat pakkaset. Mutta jos vaarattomina pitämistämme kasveista ehtiikin syntyä siemeniä, voivat ne levitä.

Marunatuoksukki hyötyy lämmöstä

Yksi ikävä vieraslaji on pujoa muistuttava, alun perin pohjoisamerikkalainen marunatuoksukki. Laji on jo levinnyt Keski-Eurooppaan.

Esimerkiksi Unkarissa marunatuoksukki on vallannut alaa jo 360 000 hehtaarin verran ja pinta-ala kasvaa 6 prosenttia joka vuosi. Noin 2,5-3 miljoonaa unkarilaista saa kasvista allergisia oireita.

- Se on erittäin voimakkaasti allergisoiva. Sitä on täällä jonkin verran linnunsiemensekoitusten mukana tulleena, mutta tähän mennessä talvi on kukistanut sen. Kukkimisaika on syyskuussa. Jos löytyy riittävästi marunatuoksukkiyksilöitä, jotka pärjäävät lämpimässä syksyssä, voi tapahtua pienimuotoinen evoluutio, pohtii Ryttäri.

Lähteet: YLE Helsinki