1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. velkakriisit

Italia - saapasmaasta sandaaliksi?

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous Saksan ja Ranskan jälkeen. Niin suuri, että se on liian suuri pelastettavaksi, jos maan velkakriisi räjähtää käsiin. Italiaa lainoittaneiden maiden omatkaan taloudet eivät ole erityisen hyvällä tolalla, joten jos Italia kaatuu, se kolahtaisi ikävästi moneen merkittävään euromaahan.

Mielenosoittajat heittelivät mellakkapoliiseja kivillä. Kuva: Guido Montani / EPA

Kulisseissa poliitikot myöntävät, että Kreikka on jo menetetty, joten nyt huolestuneet katseet ovat kääntyneet kohti Italiaa.

Italialla on velkaa kaikkiaan kaksituhatta miljardia euroa – 120 prosenttia bruttokansantuotteesta (EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velka saisi yltää korkeintaan 60 prosenttiin vuotuisen bruttokansantuotteen koosta) ja reilut 30 000 euroa asukasta kohden. Velkaa on yksinkertaisesti niin paljon, että euromaiden pelastusjärjestelmistä ei ole apua.

Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka on 48 prosenttia bruttokansantuotteesta, henkeä kohden velkaa on ”vain” reilut 16 000 euroa.

Pelkkä velan määrä ei Italiaa kaada, mutta jatkuvasti nouseva korko sen voi tehdä. Marraskuun 9. päivänä Italian valtionlainojen korko kohosi kriittisenä pidettyyn seitsemään prosenttiin. Esimerkiksi Portugali ja Irlanti joutuivat hakemaan apua, kun niiden lainakorot pomppasivat seitsemään prosenttiin. Italia saattaakin maksaa 100 miljardia euroa pelkkiä korkoja vuodessa. Vertailun vuoksi: Saksan valtionlainojen korko on 1,9 prosenttia.

Italia on velkaantunut kuitenkin ennen kaikkea kotimaahan: puolet valtion lainoista on kotimaisilta rahoittajilta, mikä antaa maalle esimerkiksi Kreikkaa enemmän taloudellista liikkumavaraa. Hallituksella on myös selvät säästösuunnitelmat hihassaan, mutta hidas talouskasvu yhdistettynä Italian muihin rakenteellisiin ongelmiin (ks. viisi pointtia) voivat koitua valtiontalouden kohtaloksi.

Suomalaisilla rahoituslaitoksilla ei juuri suoria sijoituksia Italiaan ole - tämän vuoden elokuun lopussa Italiaan oli sijoitettu 4,4 miljardia euroa. Suomen valtio ei ole suoraan lainannut rahaa Italialle.

Italian ongelmat voivatkin heijastua Suomeen samalla tavalla kuin muidenkin kriisimaiden ongelmat: nostamalla niin uusien asuntolainojen korkomarginaaleja kuin itse euribor-korkojakin.

Ja jos käy todella huonosti ja koko Eurooppa suistuu syvään lamaan kriisimaiden vetämänä, seuraukset ovat Suomenkin kannalta hyvin ikävät. Suomen talous pyörii viennin, ja ennen kaikkea EU:hun suuntautuvan viennin varassa: yli puolet Suomen viennistä menee EU-maihin. Jos laman myötä kauppa Eurooppaan tyssää, seurauksena on konkursseja, lomautuksia ja työttömyyttä. Ja koska Suomenkin valtio on varsin velkaantunut, elvytysvaraa ei vuoden 2008 taantuman tapaan ole.