Vientikirjallisuus rahasampo vasta harvalle

Käännöskirjallisuus ei vielä ole merkittävä tulonlähde monellekaan suomalaiselle kirjailijalle, vaikka suomalaisesta kirjallisuusviennistä on tullut yhä ammattimaisempaa. Agenttitoiminnan ja kotimaisen kirjallisuuden näkyvyyden lisääntyminen ulkomailla antaa kuitenkin toiveita tilanteen muuttumisesta.

kulttuuri
Sofi Oksanen.
Sofi Oksanen.YLE

Suomalaista kirjallisuutta käännetään parin sadan teoksen vuosivauhdilla. Tahti on kiihtyvä. Esimerkiksi Katja Ketun sekä Tuomas Kyrön käännösoikeuksia on myyty kahdeksaan, Antti Tuomaista jo 20 maahan.

Kaunokirjallisuuden lisäksi myös monet muut kirjallisuuden lajit ovat löytämässä tiensä ulkomaille, kertoo Suomen Kirjallisuuden Tiedotuskeskuksen johtaja Iris Schwank.

- Lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan, se on kasvava alue. Myös suomalainen sarjakuva on kirjamuodossa rynnimässä täältä ulos aika voimakkaasti.

Vientikärjessä Sofi Oksanen

Kotimaisen vientikirjallisuuden nykykärkeen kuuluu Sofi Oksanen. Hänen teoksiaan on myyty pelkästään Ranskassa 350 000 kappaletta. Kun Oksanen jätti WSOY:n, hän ryhtyi käyttämään ruotsalaista agentuuripalvelua. Oksasen mielestä suomalaisista kustantamoista uupuu muun muassa riittävä verkostoituminen.

- Kustantamoiden toiminta ei ole ollut kovin hyvää, vaikka tietysti on poikkeuksiakin. PR-osaston tehtävä on edustaa kaikkia niitä kirjailijoita, jotka sitä haluavat, agentuurit taas valikoivat ne kirjailijat, joihin he uskovat. Sitoutuminen on silloin ihan erilaista.

Agentuuritoiminta onkin lisännyt Suomessa kilpailua, ja muutenkin vienti on terveellä pohjalla. Ruotsi ja Norja ovat profiloituneet dekkarikirjallisuuteen, Suomessa skaala on laajempi. Esimerkiksi tieteiskirjailija Johanna Sinisaloa on myyty maailmalla 50 000 kappaletta.

Metallimusiikki ja Muumit siloittaneet tietä kirjallisuudelle

Kiinnostusta suomalaiseen kirjallisuuteen on lisännyt muun muassa metallimusiikki. Fanit ovat ryhtyneet opiskelemaan suomea ja löytäneet samalla kirjallisuuden. Japanissa Muumi-innostus on luonut riittävästi kääntäjiä myös suomalaista kaunokirjallisuutta varten. Englanninkielinen maailma on kuitenkin edelleen haasteellisin. Tämän on kokenut myös Sofi Oksanen.

- Siinä missä Ranskassa luetaan paljon käännöskirjallisuutta, tilanne on ihan toinen angloamerikkalaisessa maailmassa. Siellä vajaa kolme prosenttia kaikesta kirjallisuudesta on ylipäänsä mitään käännöskirjallisuutta. Tällöin ennakkoluulot ovat hyvin suuria käännöskirjallisuutta kohtaan, sanoo Oksanen.

Kalevala yhä käännetyin kirja

Vaikka kotimaisten kirjojen myyntioikeuksista puhutaan paljon, valtaosalle kirjailijoista ulkomailta saatujen tulojen osuus on vähäistä: kustantaja tai agentti nappaa käännösoikeuksista neljäsosan, ja painoskin saattaa olla vain pari tuhatta kappaletta. Mutta tulevaisuus kirjamaailmassakin on arvaamaton, muistuttaa Iris Schwank.

- Pyörä pyörii nopeasti tässä kohtaa, kaikkien pitää olla erittäin hyvin hereillä.

Ja vaikka Leena Lehtolaista on myyty Saksassa satoja tuhansia kappaleita, ja Matti Rönkääkin kymmeniä tuhansia, Suomen käännetyin kirja on edelleen mikäpä muukaan kuin Kalevala. Sitä voi lukea yli 60 kielellä.

Lähteet: YLE Uutiset/Jussi Mankkinen