Valvira: Vanhuspalvelujen valvontaan ei ole riittävästi resursseja

Valvira myöntää, että vanhuspalveluita tarjoavien yksityisten hoivakotien valvonnassa on puutteita. Valviran mukaan sillä ei ole riittävästi rahaa, jotta hoivakoteihin voitaisiin tehdä kattavasti valvontakäyntejä.

Kuva: YLE

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan joka viidennessä yksityisessä hoivakodissa on liian vähän työntekijöitä, mikä johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Yksityisten vanhuspalveluiden valvonta on kuntien harteilla. Ylin valvova viranomainen on kuitenkin Valvira, joka myöntää suoraan, ettei raha riitä kattaviin valvontakäynteihin hoivakodeissa.

- Valvontakäynnit vaativat hyvin paljon resursseja. Meillä ei ole mahdollisuutta rakentaa valvontajärjestelmää, joka perustuisi pelkästään valvontakäynneille. Niitä on tehty ja tehdään jatkuvasti, mutta siihen, miten kokonaisuus järjestetään, on löydettävä muita keinoja, sanoo sosiaalineuvos Hanna Ahonen.

Lakimuutoksilla kohennusta tilanteeseen?

Valvira uskoo, että lokakuussa voimaan astunut laki yksityisistä sosiaalipalveluista tehostaa valvontaa, sillä nyt kaikilla toimijoilla on oltava omavalvontasuunnitelma. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityiset palveluntarjoajat velvoitetaan pian julkaisemaan omat havaintonsa palvelun tasosta.

Omaiset voivat siis jatkossa seurata, kuinka usein äidin tai isän vaipat vaihdetaan ja pääsekö hän ulos kävelylle.

- Vanhustenhoidon puutteet liittyvät usein vanhuksen kohteluun eli siihen, miten usein vaippoja vaihdetaan, onko ruokailuun riittävästi aikaa ja pääseekö vanhus ulos. Vaikka resursseja olisi miten paljon, mikään viranomaisvalvonta ei oikeastaan koskaan pääse puuttumaan tällaisiin asioihin, Ahonen sanoo.

Peruspalveluministeri kirjaisi lakiin kannustimeksi sanktioita

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) puolestaan panee toivonsa uuteen vanhuspalvelulakiin.

- Uusi vanhuspalvelulaki tulee tuomaan muutosta. Siinä tulee olemaan ilmoitusvelvollisuus henkilökunnalla itsellään. Jos nähdään, että jotain on pielessä, siitä pitää hyvin nopeasti ilmoittaa. Samaan aikaan sen tahon, jolle ilmoitetaan, pitää pystyä reagoimaan nopeasti, jotta epäkohdat saadaan korjattua heti.

Valvontaa vaikeuttaa myös se, että yksityisellä puolella palvelut ovat pirstaloituneet. Osa toiminnasta saattaa tulla esimerkiksi kunnalliselta puolelta. Tällöin hämärtyy se, kenellä on vastuu mistäkin osasta palvelua.

Guzenina-Richarsonin mielestä lakiin tulisi kirjata mukaan henkilöstömitoitukset ja sanktiopykälät.

- Äskettäin kun Pirkanmaan sairaanhoitopiirille iskettiin miljoonan euron sanktio hoitojonojen purkamiseksi, niin kyllä siellä sitten saatiin niitä hoitojonoja purettua.

Toisaalta hän harmittelee, että vanhuspalvelulakia ylipäätään tarvitaan.

- Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa joudutaan säätämään erillislaki, että kunnissa kohdeltaisiin vanhuksia heidän ihmisarvonsa mukaisesti. Tämä on pöyristyttävää ja kummallista.