1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Mobiili planetaario tarjoaa avaruuselämyksiä kyläkoululaisille

Suomen ainoa liikkuva planetaario, Starlab Digital Planetarium kiertää itäsuomalaisten lasten parissa kouluissa, tapahtumissa, lomakeskuksissa ja kerhoissa. Varkautelainen opettaja ja tähtiharrastaja Veli-Pekka Hentunen järjestää tähtitaivasnäytöksiä myös siellä, missä niitä ei ole ennen päästy katselemaan.

Planetaario vieraili tällä viikolla Kuopion Kurkimäen koululla. Kuva: YLE / Juha Vauhkonen

- Se ei ole junarata mikä tuolla taivaalla kulkee vaan...

- Linnunrata!, joku lapsista tajuaa.

- Linnunratahan se. Se sisältää yli 2000 tähteä, joista Aurinko on yksi. Se on meidän oma kotigalaksimme, Veli-Pekka Hentunen kertoo ja lapset kuuntelevat lumoutuneena.

Harvoin kaksikymmentä alakoululaista malttaa olla näin hiljaa ja keskittyneinä yhteen aiheeseen. Tänään onkin erikoispäivä, sillä Kurkimäen koululle on saapunut oikea planetaario, jossa luokka kerrallaan saa hypätä hetkeksi avaruusraketin kyytiin.

Lasten avaruustietous huikaisee

Suomen ainoa kiertävä Starlab Digital Planetarium on ilmalla täytettävä puolipallo, jonka kattoon heijastetaan tähtitaivas. Esimerkiksi aurinkoa, kuuta ja eri planeettoja voi lattialla maaten tarkastella hyvin läheltä. Hentusen mukaan Ursalla on käytössään kiinteä planetaario, mutta itäisen Suomen alueella mahdollisuutta avaruusseikkailuihin ei tähän saakka ole ollut.

Päätarkoitus on tietenkin opetuksessa. Planetaariotunnin aikana lapset oppivat muun muassa eri aikakausien käsityksiä maailmankaikkeuden tilasta sekä oman aurinkokuntamme tutuimmat planeetat.

Hentunen kertoo, että nykyajan lasten tiedot avaruudesta ovat todella hyvällä tasolla.

- Toisluokkalaiset tiesivät vastauksen jokaiseen esittämääni kysymykseen, ja ne olivat jopa likimain oikein. Lapset on hurjan tiedonjanoisia. Internet ja elokuvat ruokkivat sitä, ja tieto tarttuu lapsiin hyvin, varsinkin kun se on vähän jännää ja ehkä hieman vaikeasti ymmärrettävääkin.

Musta aukko vetää puoleensa

Tunnin aikana lapset ihmettelevät vuoroin Aurinkoa ja sieltä peräisin olevia revontulia, juuri nyt taivaalla kirkkaana näkyvää Jupiteria ja kääpiöplaneetta Plutoa, joka menetti asemansa planeettana. Jännittävin paikka on kuitenkin salaperäinen Musta aukko. Sitä ympäröi kuuma kaasukiekko, joka syöksyy loputtomaan putoukseen. Maata se ei voi onneksi nielaista, varmistaa joku oppilaista.

40 minuutin jälkeen avaruuslento on ohi.

- Parasta oli kyllä se, kun mentiin Mustaan aukkoon. Mutta Saturnus jäi myös mieleen, Venla toteaa.

Luokkatoveri Juho kertoo katselleensa taivaalle sillä silmällä aiemminkin.

- Kuuta olen katsonut. Avaruus tuntuu ihan kivalta, poika miettii.

Janeten mieleen jäi puolestaan Aurinko.

- Ja Neptunus, koska se on niin kylmä.