Antenniverkon häiriöt kiusaavat ylivieskalaisia

DNA:n antenniverkon teräväpiirtolähteykset ovat aiheuttaneet runsaasti häiriöitä tv-lähetyksissä Ylivieskassa. Teräväpiirtolähetysten oli määrä alkaa marraskuun alussa, mutta ongelmien vuoksi aloituspäivämäärää on siirretty.

Ylivieska
Tv-antenni
Yle

YlivieskaMarraskuun 2. päivä piti olla teräväpiirtotelevision ensi-iltapäivä Ylivieskan antennitalouksille. Toisin kuitenkin kävi. Pian lähetysten alkamisen jälkeen DNA:n asiakaspalvelun ja paikallisten antenniasentajien puhelimet täyttyivät ylivieskalaisten tv-kuvan häiriöilmoituksista.

DNA on tähän mennessä asentanut HD-lähettimiä eripuolille Suomea jo parikymmentä kappaletta, eikä ongelmiltakaan ole vältytty. Häiriöilmoituksia on DNA:n mukaan tehty muutama sata kappaletta. Ylivieskassa ongelmia on ollut keskimääräistä enemmän.

- Antenniverkon lähetin sijaitsee hyvin lähellä Ylivieskan taajamaa, niinpä häiriöalueella on tavallista enemmän kotitalouksia. Lisäksi Ylivieskassa on tavallista enemmän käytössä laajakaista-antenneja, jotka eivät ole suositusten mukaisia, selvittää ongelmien syitä DNA:n tv-liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Saarentaus.

Antennit vaihtoon

Syy häiriöihin siis löytyy useimmiten talon katolta. Monet hankkivat UHF- ja VHF-signaaleja vastaanottavan laajakaista-antennin, kun maanpäällisissä lähetyksissä siirryttiin digiaikaan. Nyt DNA:n lähettämä VHF-teräväpiirtosignaali sekoittaa logaritmiperiodisen laajakaista-antennin. Vaikka tv-katsojalla ei olisi pienintäkään aikomusta katsoa HD-lähetyksiä, joutuu hän hankkimaan joko yhdyssuotimen tai kokonaan uuden antennin.

- Vanha laajakaistainen antenni kaappaa DNA:n teräväpiirtolähetyksen käyttämän VHF-signaalin. Kun signaalien laatuero on todella iso, syntyy häiriöitä, kertoo Harri Mattila Laaksojen Kiinteistösähköstä.

Kiusallisen säätämisen lisäksi uuden antennin hankkiminen tarkoittaa taloudellista menetystä. Uuden antennin hinta on 50-100 euroa. Asennuksen voi hoitaa kotikonstein tai jättää ammattilaisen tehtäväksi.

- Hankalinta on antennin suuntaaminen. Näin digiaikana paras suunta ei ole välttämättä suoraan lähimpään mastoon, vaan pikkuisen viereenkin. Ja maaston muodot tietenkin vaikuttavat. Antennin suuntaamisessa maltti on valttia, sillä television asetuksista löytyvä signaalin osoitin ei pysy mukana nopeissa käännöksissä, Mattila vinkkaa.

Lähteet: YLE Oulu