Syyttäjä vaatii Järvilehdolle viiden vuoden ehdotonta vankeutta

Syyttäjä Antti Sundberg vaatii entiselle formulakuskille Jyrki Järvilehdolle viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja vesiliikennejuopumuksesta. Syyttäjä vaatii Järvilehdon vangitsemista tuomion yhteydessä. Puolustuksen mielestä näyttö ei riitä rangaistusvaatimuksen täyttymiseen.

Kotimaa
Jyrki Järvilehto Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa asianajajansa Juhani Ripatin kanssa
Jyrki Järvilehto Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa asianajajansa Juhani Ripatin kanssa.YLE

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona erityisesti lääkäreitä ja poliiseja, jotka antoivat oman arvionsa Järvilehdon ja tämän onnettomuudessa kuolleen ystävän vammoista sekä Järvilehdon osuudesta turmaan. Vammojen perusteella pyritään saamaan selvyyttä oikeudenkäynnin keskeiseen riitakysymykseen eli siihen, kuka venettä on ajanut turmahetkellä. Tapausta tutkineet lääkärit ja poliisit olivat keskiviikkona käräjäoikeuden istunnossa sitä mieltä, ettei vammojen perusteella voida varmasti päätellä, ohjasiko turmavenettä Järvilehto vai tämän ystävä.

Teknisestä paikkatutkinnasta vastaavan rikosylikonstaapelin mukaan turmassa kuolleen miehen saama vatsavamma vastaa erinomaisesti veneen ohjaamon vasemman, eli matkustajan puolen rakenteita.

Rikosylikonstaapelin mukaan vainajan vamma on kuitenkin voinut syntyä myös ohjauspulpetin kojelaudasta, joskin ratin olisi pitänyt estää osuma.

Oikeuslääkäri: Vainaja oli todennäköisesti matkustajana veneessä

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden keskiviikkona kuuleman oikeuslääkärin mukaan turmassa kuollut mies oli vatsavammansa perusteella veneessä matkustajana. Suurin osa kuolleen miehen vammoista on kuitenkin lääkärin mukaan sellaisia, joista ei voi varmuudella päätellä vainajan sijaintia veneessä onnettomuushetkellä.

Järvilehtoa hoitaneen erikoislääkärin mukaan Järvilehdon kylkiluumurtumat vaikuttavat ratin aiheuttamilta. Lääkärin mukaan murtumat ovat kuitenkin voineet syntyä myös myös veneen ulkopuolella jos Järvilehto on paiskautunut veneestä ulos törmäyksessä.

Puolustus korostaa sitä, että vainajan vammat ovat voineet syntyä yhtä hyvin sekä kuljettajan että matkustajan paikalla. Heti veneturman jälkeen onnettomuuspaikalla käyneen vanhemman konstaapelin mukaan Järvilehto kiisti jo tuoreeltaan ajaneensa venettä.

Järvilehdon vaimo aikoi käräyttää veneilijät

Oikeudessa kuultiin keskiviikkona todistajana myös Jyrki Järvilehdon vaimoa, jonka mukaan kumpikaan mieskaksikosta ei ollut veneenajokunnossa ravintolaan lähtiessään. Vaimo olisi halunnut soittaa merivartiostolle ja käräyttää miehet, mutta soitto jäi tekemättä. Hänellä oli myös kertomansa mukaan sellainen käsitys, että miehet eivät missään nimessä lähde enää ravintolasta takaisin veneellä, mutta toisin kävi.

Vaimo pitää selvänä sitä, että toissakesäisessä onnettomuudessa kuollut Järvilehdon ystävä ajoi venettä turmahetkellä.

- En nähnyt mitään syytä edes kysyä, että kumpi ajoi venettä. Pidin itsestäänselvänä, että Järvilehdon ystävä ajoi venettä, koska niin se yleensä vastaavissa tapauksissa oli.

Järvilehdon veneturman oikeudenkäynti jatkuu vielä perjantaina vahingonkorvausasioiden käsittelyllä.

Lähteet: YLE Helsinki

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus