1. yle.fi
  2. Uutiset

Diagnoosi: Musiikkitalojen ammattitauti, ylikuohunta

Eilinen uutinen musiikkitalon johtajakaksikon Helena Hiilivirran ja Kenneth Katterin erosta viritti välittömästi talon ympärille hiljaisuuden muurin.

kulttuuri
Toimittaja Päivi Puukka
Päivi PuukkaYle / Juha-Pekka Inkinen

Ilmiö on suomalaisella kulttuurikentällä tuttuakin tutumpi. Vaikka talon sisällä laineet löisivät korkeaan kattoon saakka, ulospäin kerrotaan kaiken olevan hyvin ja, että ”täällä vain vähän järjestellään asioita”. Suunsa sulkevat yleensä Musiikkitalon kaltaisissa tapauksissa myös kaikki ne ulkopuoliset, joita asia vähänkään koskee.

Sama mykkyys on leijunut Musiikkitalon ympärillä sen syntysanoista lähtien. Talon tulevasta ohjelmapolitiikasta yritettiin virittää keskustelua useaan otteeseen, mutta kaikki kriittiset kommentit vaiennettiin. Musiikkipiireissä rakentavaakin kritiikkiä esittänyt leimautui äkkiä Musiikkitalon vastustajaksi, vaikka siitä ei olisikaan ollut kyse.

Ja vaikka nytkään kukaan ei sano mitään, olen kuulevinani täältä ja tuolta ”mitäs minä sanoin!”. Alusta asti oli selvää, että Musiikkitalon haaste on niiden iltojen täyttäminen, jotka vakikäyttäjiltä jäävät yli. Ohjelmiston rakentamiseen osoitettu budjetti oli pieni ja talon profiili korkeakulttuurinen.

Ilmeisesti kummankaan johtajan rahkeet eivät riittäneet rahan keräämiseen säätiöiltä ja yritysmaailmasta, jotta ohjelmaa voitaisiin rakentaa tukevammalta pohjalta. Sen sijaan molemmat käyttivät energiaa keskinäiseen torailuun.

Musiikkitalon johtajasotku näyttää erityisen korskealta, kun sitä katselee veronmaksajan näkövinkkelistä. Antti Arkipäiväisen ja Pirkko Perustyöläisen on vain puurrettava eteenpäin työelämässä sen haasteista huolimatta, korkeakulttuurin komeissa kulisseissa tämä ei tunnu luonnistuvan Töölönlahden rantaan nousi veroeuroilla jo toinen komeaan kuoreen kätketty taistelutanner. Riitaisten Oopperan ja Musiikkitalon välillä nököttää marmorilaattojaan pudotteleva Finlandiatalo, näkymä on mitä melankolisin. Musiikkitalojen ammattitauti näyttää olevan ylikuohunta.

Musiikkitalon hallitus vakuuttaa, ettei Hiilivirran ja Katterin seuraajasta ole vielä tietoa. Haku käynnistyy sunnuntaina, jolloin paikasta ilmoitetaan lehdessä. Helena Hiilivirtaa ei voi ainakaan syyllistää värittömästä johtamisesta. Hän oli Rouva Musiikkitalo henkeen ja vereen alusta noloon loppuun saakka. Hiilivirran intohimoiseen, innokkaaseen ja alati hymyilevään olemukseen henkilöityi koko talon profiili.

Miten tehtävästä suoriutuu nyt valittava johtaja, joka tehtävänä on myydä Musiikkitalon tyhjät salit sille, joka tarjoaa parhaan hinnan? Mikä on talon taiteellinen linja jatkossa, ja saako nyt sopu sijaa? Ja ennen kaikkea, saako näitä ja muita kysymyksiä kysyä?

Lähteet: YLE Uutiset / Päivi Puukka

Lue seuraavaksi