1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Ville Niinistö keskittyisi verojen korotuksiin

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö korottaisi veroja uusien menoleikkausten sijaan.

Kuva: YLE

Lauantaina Ylen TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Niinistö muistutti, että hallitusohjelmassa sopeutus on sovittu toteuttavaksi tasan menoleikkauksin ja veronkorotuksin. Koska ensi vuoden budjetissa on korostettu enemmän menosopeutuksia, Niinistön mukaan jatkossa olisi keskityttävä veronkorotuksiin.

- Jatkossa olisi toteuttava ne veronkorotukset, jotka hallitusohjelmassa on jo linjattu. Silloin saamme myös maksukykyisiä tahoja osallistumaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Esimerkkinä Niinistö mainitsi hallitusohjelmassa sovitun pankkiveron. Arvonlisäveron korotustakaan hän ei jättäisi harkinnatta.

Niinistö korosti oikeudenmukaisuutta. Hyvätuloisten pitää varautua maksamaan enemmän veroja.

Eläkeikäräjän nostoa ministeri pitää mahdollisena. Pehmeät keinot saada nuoret töihin ja pitää ihmiset työkykyisinä ovat hänestä silti ensisijaisia.

EKP:lle lisää valtaa

Euroopan talouskriisissä Ville Niinistön mielestä ensin on saatava velkamaiden asiat järjestykseen, mutta pidemmällä aikavälillä on pantava pankkien ja rahoitusmarkkinoiden sääntely kuntoon.

Euroopan keskuspankin Niinistö uskoo tekevän tiukassa paikassa sen, mitä siltä odotetaan ja mitä sen on pakko tehdä. Mutta jos valuuttaa halutaan puolustaa, on oltava vahva keskuspankki, jolla on laajempikin tehtävä kuin olla inflaatiota säätelevä elin. Niinistö mainitsi esimerkkinä Japanin, joka on pärjännyt isomman velkataakan kanssa kuin missä Etelä-Euroopan kriisimaat nyt ovat.

-EKP:n roolin laajentaminen auttaisi kriisin hallinnassa, totesi Niinistö.

Eurobondeihin hän ei usko tässä vaiheessa. Myöhemmin ne voisivat olla yksi täydentävä tekijä ja samalla talouden kurinpitoväline.

Budjettivaltaa voidaan siirtää Niinistön puolesta unionitasolla sillä ehdolla, että jäsenmaat hoitavat taloutensa kunnolla eikä velkoja jätetä tulevien sukupolvien maksettaviksi. Sen sijaan sisältöjä siitä, miten hyvintointia rahoitetaan, ei ole tarkoitus EU-tasolle siirtää.

Naturaa ei pureta

-Sellaista elinkeinotoimintaa ei voi harjoittaa, joka aiheuttaa merkittäävää haittaa luontoarvoille, linjasi Niinistö suhtatumistaan mahdolliseen kaivostoimintaan Sodankylän uudella malmilöytöalueella. Viiankiaavan löytö sijoittuu Natura-suojelualueelle ja suojelun purkua ei nyt harkita, vakuutti Niinistö.

Talvivaaran kaivos Kainuussa on pilannut vesistöä. Sen toiminnan keskeyttäminen on Niinistön mukaan edelleen mahdollista, jos yhtiö ei kykene muuttamaan toimintaansa ympäristönsuojelulakien mukaiseksi.

Turpeenpoltto loppuu 20 vuodessa

Edellinen hallitus sopi suuresta uusiutuvan energian tuesta, ns risupaketista. Ensi vuonna tukia leikataan. Leikkauksien kohdistumisesta uusiutuvaan energiaan Ville Niinistö on huolissaan. Turpeen verotusta on kuitenkin korotettu, joten puun kilpailukyky ei turpeeseen verrattuna ei ole heikentynyt.

Syöttötariffeista ympäristöministeri haluaa pitää kiinni. Hajasijoitettu uusiutuva energia ja kotitalouskohtaiset ratkaisut ovat häestä tulevaisuutta.

Niinistö on puun puolella turpeen kustannuksella. Turpeen energiakäytöstä voitaisiin hänen arvionsa mukaan luopua 20 vuodessa. Turvetuotanto saastuttaa vesiä ja sen polttamisesta tulee päästökaupan kiristyessä kallista. Nykyiset kattilat kannattaa käyttää loppuun, mutta uusia ei pidä rakentaa. Hän toivoo pieniä ja hajasijoitettuja puuta polttavia laitoksia, joiden on helppo saada polttoainetta läheltä.

Ilmastonsuojelu kannattaa

Maanantaina alkaa Etelä-Afrikan Durbanissa YK:n kansainvälinen ilmastokokous. Edellinen iso kokous Kööpenhaminassa epäonnistui saamaan jatkoa Kioton sopimukselle. Monet suhtautuvat Durbaniinkin kyynisesti. Niinistö sanoi olevansa optimisti, vaikka onkin vaikea saada kaikki maat mukaan sitovaan sopimukseen päästöjen vähentämiseksi.

Kioton jatko on tärkeää, mutta se ei Niinistön mukaan yksin riitä, jos siinä on mukana vain EU, koska sen alue kattaa vain 15 prosenttia päästöistä. Lähtökohtana ministeri pitää sitä, että Durbanissa saadaan tiekartta sitovaan sopimukseen.

EU-maat vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä 20% vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei asiantuntijoiden mukaan riitä. -Olemme luvanneet nostaa vähennystä 30%:iin, jos muut sitoutuvat vastaaviin, kertoi Niinistö.

-Ilmastonsuojelu maksaa loppujen lopuksi paljon vähemmän kuin se, ettei asialle tehdä mitään, muistutti ympäristöministeri Niinistö.