1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Durbanin ilmastokokous alkaa odottavissa tunnelmissa

YK:n kansainvälinen ilmastokokous alkaa maanantaina 28. marraskuuta Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Kokouksen kuumimpia aiheita ovat yhteinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus sekä ensi vuonna loppuvan Kioton sopimuksen jatko. Molemmat ovat EU:n tavoitteita kokouksessa.

Kuva: YLE

EU:n - ja myös Suomen - tärkein tavoite Durbanissa on aikaansaada kansainvälinen yksimielisyys siitä, että yhteinen, kaikkia maita juridisesti sitova ilmastosopimus tarvitaan. Kyse ei siis olisi varsinaisesta sopimuksesta, vaan ainoastaan sitovasta lupauksesta että sellaiseen pyritään.

Saavutus olisi hyvä, jos Durbanissa saataisiin laadittua tällaiseen sopimukseen tähtäävä suunnitelma ja aikataulu.

Toinen ilmeinen kysymys on Kioton sopimuksen kohtalo. Kioton sopimus on toistaiseksi ainoa kansainvälinen ilmastosopimus, joka konkreettisesti sitoo sen ratifioineita maita päästövähennyksiin. Sopimus on voimassa enää ensi vuoden ajan.

EU:n kanta on, että EU voi hyväksyä Kioton sopimukseen lyhyehkön jatkokauden, jos edellä mainittuun yhteiseen sopimukseen sitoudutaan. Kioton jatkokausi tulisi siis eräänlaiseksi siirtymävaiheeksi ennen suurta ja kattavaa sopimusta. Kyse voisi olla noin viiden vuoden ajasta.

Vaikka Kioto jatkuisikin, on siitä joka tapauksessa jäämässä pois merkittäviä valtioita kuten Venäjä, Kanada ja Japani. Yhdysvallathan ei ole siinä alun perin ollutkaan. Jatko-Kioto kattaisi vain 16 prosenttia maailman päästöistä (EU:n osuus 11 prosenttia), eikä sillä näin ollen olisi merkittävää vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Kioton sopimuksella on kuitenkin suuri symbolinen merkitys; olisi onnetonta, jos ilmastoprosessi pääsisi katkeamaan ennen kuin todella merkittävään sopimukseen päästään. Lisäksi Kioton sopimuksen mukana tullut kokemus päästöjen vähentämisestä, vähennysten seuraamisesta ja raportoinnista on tärkeää tietotaitoa, jota ei saisi hukata.

Muita Durbanissa hoidettavia asioita ovat vuoden 2010 kokouksissa (Cancun, Meksiko) tehtyjen päätösten edistäminen. Näitä ovat mm. ilmastorahoitukseen, raportointiin, ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja uuteen teknologiaan liittyvät asiat.

Esimerkiksi ilmastoprosessin oman rahoitusjärjestelmän, niin sanotun Vihreän ilmastorahaston perustaminen on iso kysymys. Päätös siitä tehtiin Cancunissa, mutta käytännön järjestelyt ovat vielä paljolti auki. Durbanin neuvotteluilla on iso merkitys rahaston toiminnan aloittamiseen.

Kööpenhaminassa kaksi vuotta sitten teollisuusmaat sitoutuivat nostamaan ilmastorahoituksen tason 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä, mutta käytännön toimista ollaan edelleen hyvin ristiriitaisia.

Varovaista optimismia ilmassa

Suomen osalta ilmastoneuvotteluja hoitaa ympäristöministeriö. Neuvottelukuntaa johtava ympäristöministeri Ville Niinistö on varovaisen optimistinen Durbanin tavoitteiden suhteen.

- Kehitysmaista ja kehittyviltä talouksilta tulee viestiä, että pitää saada tiekartta kohti globaalia, kattavaa ilmastosopimusta. Ja sitten EU on sitoutunut Kioton pöytäkirjan jatkamiseen, jos näin tapahtuu, Niinistö sanoo.

Suomen pääneuvottelijana Durbanissa toimii Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä. Hän on ollut mukana ilmastoneuvotteluissa jo useita vuosia.

Sirkka Haunian mielestä minimisaavutus Durbanista olisi Cancunissa tehtyjen päätösten eteneminen. Tämä kuulostaa vaatimattomalta perustasolta, mutta koska Cancunissa tehtiin suhteellisen isoja päätöksiä, voi niidenkin eteenpäin saattaminen olla saavutus.

Sirkka Haunian mielestä EU:n virallinen tavoite, eli tiekartta globaaliin ilmastosopimukseen ja Kioton sopimuksen jatko sen rinnalla, on ”juuri ja juuri” mahdollinen.

Sen sijaan epärealistisena Haunia pitää päästövähennysten määrän nostamista Durbanin kokouksessa. Vähennysten määrää alettaneen tarkastella pian, todennäköisesti vuosien 2013–15 kokouksissa.

Nykyiset rajoitustasot ovat sen verran pieniä, etteivät ne riitä rajoittamaan lämpenemistä kahteen asteeseen tai sen alle. Tästä globaalista kahden asteen tavoitteesta sovittiin yhteisesti vuosi sitten Cancunissa. Tämä yksimielisyys on yksi suurista ilmastoneuvottelujen saavutuksista.

Suomen kansalaisjärjestöjen ja Europarlamentin tavoitteet

Durbaniin lähtee delegaatio myös EU:n parlamentista. Parlamentin neuvottelukunta ei ole EU:n virallinen, ilmastokokouksessa päätösvaltainen toimija. Parlamentti on kuitenkin esittänyt oman kantansa ja omat tavoitteensa Durbanin kokoukselle.

Parlamentti ajaa voimakkaasti Kioton sopimuksen jatkamista. Virallisesta, jäsenmaiden hallitusten ja EU:n neuvoston muodostamasta kannasta poiketen parlamentti ei liitä Kioton jatkoa globaalin sopimuksen synnyttämiseen. Lisäksi parlamentti patistaa unionia korkeampiin päästövähennyksiin, kuin mihin nyt on sitouduttu.

Suomessa yhdeksän kansalaisjärjestöä (mm. WWF, Kepa, Luonto-liitto, Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto) julkaisivat yhteiset tavoitteensa viikko sitten. Kansalaisjärjestöt patistavat teollistuneita maita jatkamaan päästövähennyksiä Kioton sopimuksen kautta sekä vaativat aiempaa suurempia rajoituksia.

Järjestöjen mielestä teollistuneiden maiden on edelleen sitouduttava päästörajoituksiin enemmän kuin kehitysmaiden tai kehittyvien maiden. Silti myös globaali ilmastosopimus on järjestöjenkin tavoitteena.

Järjestöt kiinnittävät huomiota myös ilmastorahoitukseen. Ne patistelevat teollisuusmaita toimiin 100 miljardin tason toteuttamiseksi ja lisäksi huomioivat sen, että ilmastorahoituksen olisi oltava oma kokonaisuutensa eikä osa kehitysrahoja.