1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

YK:n suuri ilmastokokous yrittää saada jatkoa Kioton sopimukselle

Maailman ilmasto-ongelmia ratkotaan seuraavan parin viikon ajan Etelä-Afrikan Durbanissa. YK:n vuosittaisen ilmastokokouksen suuria aiheita ovat Kioton sopimuksen jatko ja uuden, maailmanlaajuisen sopimuksen rakentaminen.

Kutistuva jäätikkö Nepalin Kalapatharissa. Kuva: EPA/NARENDRA SHRESTHA

EU ja Suomi ajavat Durbanin kokouksessa päätöstä siitä, että uutta ja kattavaa ilmastosopimusta aletaan valmistella. Uuden sopimuksen pitäisi velvoittaa kaikkia suuria teollisuusmaita päästövähennyksiin nykyisiä sopimuksia laajemmin.

Jos tällaisen sopimuksen suunnitelmasta ja aikataulusta päästäisiin yksimielisyyteen, voisi EU hyväksyä Kioton sopimuksen jatkokauden väliaikaisena tavoitteena. Kioton sopimus yltää vuoteen 2012.

Suomen neuvottelukuntaa johtava ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) pitää tärkeänä, että Kioton sopimusta jatkettaisiin.

- Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi olisi ilmastoneuvotteluissa luonteva askel, sillä siinä saavutettuja hyviä asioita voidaan hyödyntää rakennettaessa kattavaa kansainvälistä sopimusta. Kioton velvoitteet eivät kuitenkaan jatku, jollei meillä ole selkeää suunnitelmaa sopimuksen aikaansaamiseksi, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Suurilla talouksilla asennevaikeuksia

Ilmastoneuvotteluja hiertää ennen kaikkea Kiinan ja Yhdysvaltojen nihkeä asenne kansainvälisiin sopimuksiin. Kiina on jo aiemmin ilmoittanut, että se ei aio sitoutua sopimuksiin. Kiina ja muutamat muut kehittyvät taloudet ovat painottaneet jokaisen valtion vapaaehtoisia päästövähennyssitoumuksia.

Myöskin Yhdysvaltoja on hankala saada kansainvälisten sopimusten taakse. Se ei esimerkiksi ole ratifioinut Kioton sopimusta. Edessä oleva presidentinvaalikamppailu myös heikentää Yhdysvaltojen kykyä sitoutua juuri nyt mihinkään sopimuksiin.

Kansalaisjärjestöt vaativat vauhtia ilmastoprosessiin

Ympäristöjärjestö Greenpeace esitti maanantaina, että mikäli Yhdysvallat ei tule mukaan ilmastosopimukseen, muiden maiden on edettävä ilman Yhdysvaltoja. Greenpeace vetosi etenkin maailmanpolitiikan suuriin toimijoihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Euroopan unioniin, etteivät nämä pitäisi Yhdysvaltojen passiivisuutta tekosyynä omalle toimettomuudelleen.

Myös muut kansalaisjärjestöt sekä Suomessa että maailmalla ovat esittäneet voimakkaita kannanottoja ilmastoneuvottelujen nopeuttamiseksi.

Ne painostavat päättäjiä sitoutumaan Kioton sopimuksen jatkoon sekä vaativat ilmastorahoituksen pikaista järjestämistä. Ilmastonmuutoksen torjumiseen käytettävät rahat eivät myöskään saisi olla pois muista kehitysyhteistyörahoista.

Kansalaisjärjestöt myös vaativat, että EU:n on korotettava päästörajoituksiaan 20 prosentista vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä pitäisi tehdä vaikka yksipuolisesti, ellei yhteiseen sopimukseen päästä.

Elinkeinojärjestöt vastustavat yksipuolisia sopimuksia

Elinkeinojärjestöt taas vastustavat EU:n yksipuolisia sitoumuksia, koska pelkäävät niiden aiheuttavan haittaa EU-maiden kilpailukyvylle.

Käytännön vaara on, että energiaa kuluttava teollisuus siirtyy kehitys- tai kehittyviin maihin, joissa päästörajoitukset olisivat pienemmät. Tämän vuoksi elinkeinojärjestöt ajavatkin vahvasti juuri kaikkia maita sitovia sopimuksia.

Päästörajoitukset voivat myös virkistää taloutta

Sekä ympäristöjärjestöissä että elinkeinojärjestöissä päästörajoitukset nähdään myös mahdollisuutena.

Tiukemmat rajoitukset sekä hiilipäästöille syntyvä hinta kannustavat yrityksiä ja elinkeinoelämää innovointiin puhtaamman teknologian puolesta. Vihreän tekniikan ja uusiutuvan energian eturintamassa olevat maat hyötyvät ja saavat tästä kilpailuetua.

Vauhtia neuvotteluihin tarvittaisiin

Ilmastoneuvottelut ovat edenneet hitaasti ja hiljaisesti kahden vuoden takaisen Kööpenhaminan kokouksen mahalaskun jälkeen. Tieteelliset tahot kuitenkin muistuttavat, että ilmastonmuutos on edelleen olemassa ja voimistuu koko ajan.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n julkaiseman raportin mukaan voimassa olevat päästörajoitukset eivät riitä rajoittamaan maapallon lämpenemistä kahteen asteeseen, jota pidetään rajana todella vaikeiden ääri-ilmiöiden syntymiselle.

Durbanin kokous alkaa maanantaina 28. marraskuuta ja kestää 9:nteen joulukuuta.