1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Aikuisten Pisa-tutkimus testaa koulussa opitun muistamista

OECD on käynnistänyt aikuisten Pisa-testit 25 maassa. Suomessa 16-65-vuotiaille tehtävää Piaac-nimistä tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä Tilastokeskuksen kanssa.

Kuva: Juha-Pekka Inkinen / Yle

Aikuisten Pisa-tutkimuksessa testataan lukutaitoa, numeerista taitoa ja ongelmanratkaisua. Käytännössä testattava saa eteensä esimerkiksi taulukoita ja tilastoja, joiden perusteella kysytään vaikkapa sähköenergian kasvua tai syntyvyyden vähenemistä.

Aikuisten Pisa-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko koulussa opetetut perustaidot arkielämän vaatimalla tasolla ja kuinka aikuisväestö niitä käyttää työelämässä ja vapaa-aikana.

- Nehän ovat perustaitoja joiden varaan vaativammat taidot rakentuvat. Halutaan myös tietää, miten nämä jakaantuvat väestössä eri osaryhmissä esimerkiksi iän ja koulutuksen suhteen, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Antero Malin.

Tavoitteena on testata 5 300 suomalaista. Elo-syyskuussa käynnistynyt tiedonkeruu on jo yli puolenvälin. Tuloksia saadaan kuitenkin odottaa vuoden 2013 lokakuuhun.

Mitä tutkimus meistä kertoo?

Suomessa on totuttu pärjäämään kansainvälisessä vertailussa lasten Pisa-tutkimuksessa. Entäpä jos menestystä ei aikuisten tasolla tulekaan?

- Jos puutteita paljastuu, voidaan tehdä vaikkapa koulutus- ja työvoimapoliittisin toimenpitein sellaisia ratkaisuja, että näitä taitoja voitaisiin kehittää. Tilanne on jännittävä, kieltämättä, Malin sanoo.

Maiden joukosta löytyvät muun muassa Yhdysvallat, Australia ja Japani sekä Eurooppa laajasti edustettuna. Myös kaikki Suomen naapurimaat osallistuvat testiin.

Tulosten on määrä kertoa, miten maat poikkeavat toisistaan ja kuinka erot esimerkiksi koulutusjärjestelmissä vaikuttavat aikuisten perusosaamisen tasoon.

Blogissaan lasten Pisa-tutkimustakin käsitellyt sivistysyhteiskunnan puolestapuhuja Tuomas Enbuske ei usko Suomen pärjäävän aikuisten testissä.

- Tässä varmaan tulee huonompi menestys. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Pisa-tutkimuksissa me käsittääkseni saadaan hyviä tuloksia sen takia, että Suomessa kieli on sen verran helppo oppia. Suomessa opitaan lukemaan puolessa vuodessa, mutta englanninkielisissä maissa se vie kaksi vuotta. Se käsittääkseni parantaa meidän Pisa-tuloksia epäreilulla keinolla, Enbuske pohtii.

- Kun mennään aikuisten Pisa-tuloksiin, en usko, että ollaan yhtään se fiksumpia kuin muutkaan. Sitä on ehkä vähän tyhmää lähteä itse paljastamaan, mutta saadaanpahan aihe, jolla voidaan taas märehtiä, Enbuske lisää.

Tutkijoiden keskuudessa tilannetta pidetään kutkuttavana.

- Veikkaan, että kaikki Pohjoismaat tulevat olemaan siellä parhaiden maiden joukossa, ylempää keskitasoa, Malin arvioi.