Kypäräpakko ei tehoa - kaksi kolmesta pyöräilee edelleen pää paljaana

Ensi vuoden alussa tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä, kun pyöräilykypärän käyttö tuli pakolliseksi Suomessa. Kypärän käyttö on lisääntynyt lain aikana kuitenkin vain 10 prosenttia. Suuri osa kansalaisista ei ole kypäräpakosta kuullutkaan. Moni taas ei usko kypäräpakkoa, koska siitä ei saa sakkoa.

Kotimaa
Punainen ledivalo palaa pyöräilykypärän niskaosassa
Petteri Sopanen / YLE

Tieliikennelain pyöräilykypärän käyttöä koskeva pykälä oli lähinnä naurun aihe kahdeksan vuotta sitten. Suomalaiset eivät ymmärtäneet tarvetta laille, jonka rikkomisesta ei seuraa mitään.

Vieläkin kypäräpakko aiheuttaa keskustelua, sanoo nykyinen Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Hän oli tuolloin virkamiehenä ministeriössä valmistelemassa kyseistä lakia.

- Jos sakkopakko säädettäisiin, suuri osa luultavasti toimisi tämän mukaan. Ihmiset ovat melko lainkuuliaisia. Osa innokkaimmista pakon vastustajista luultavasti protestoisi asiaa ajamalla ilman kypärää, Tarvainen toteaa.

Suomessa vuonna 2009 kuolleista pyöräilijöistä kahdeksan kymmenestä ajoi ilman kypärää. Liikenneturvan tilastojen mukaan kypärä olisi pelastanut heistä puolet. Samaisten tilastojen mukaan kypärä vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla ja aivovammariskiä lähes 90 prosentilla.

”Kypärää käyttämättömien syyllistäminen lopetettava”

Pyöräilyn lisäämiseen tähtäävän Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen vaati, että kypärää käyttämättömien syyllistämien pitäisi lopettaa. Hirvosen mukaan kypärän käyttö on erittäin suositeltavaa, mutta pakko ilman sakkoa oli aikoinaan aivan oikea ratkaisu.

- Suurissa pyöräilymaissa kuten Tanska tai Hollanti ei juurikaan käytetä kypärää. Silti siellä sattuu paljon vähemmän onnettomuuksia. Kyse on siitä, että pyöräilyolosuhteet pitää saada oikealle tasolle. Kaikki tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän on pyöräilijöitä, sitä turvallisempaa se on, Hirvonen toteaa.

Hirvonen muistuttaa, että Australiassa pyöräilyn suosio romahti sen jälkeen, kun sakollinen käyttöpakko astui voimaan. Se taas olisi Suomessa liian kova hinta, sillä pyöräilyn terveys- ja ympäristövaikutukset ovat erittäin merkittäviä.

Kypärä litistää kauniin kampauksen

Pyöräilykypärän käyttämättömyyden syyt vaihtelevat. Kypärä on matkan jälkeen vaikea piilottaa käsilaukkuun. Kypärä on huimasta muotoilukehityksestä huolimatta monelle edelleen lähinnä ruma muovinen potta. Lisäksi kypärä on kauniiksi laitettujen hiuksien surma.

Suurin vastustaja on kuitenkin edelleen tosimies, joka ei kypärää tarvitse. Tosimies, joka ei onnettomuuksiin joudu.

- Uskottiin, että viestinnällä voidaan vielä huomattavasti lisätä kypärän käyttöä niin, että ihmiset uskovat, että omaa päätään kannattaa suojella ilman sakkopakkoakin, muistelee Anna-Liisa Tarvainen lain valmistelun aikoja.

Laista tuli lopulta suositusluontoinen, koska suuri osa pyöräilijöistä on lapsia, joille sakkoja ei voi määrätä. Merkittävä syy oli myös valvonta. Poliisilla ei olisi ollut resursseja valvontaan.

- Ja ilman valvontaa kypäräsäännös ei olisi tehokas, vaikka rangaistusuhka laissa olisikin, Tarvainen muistelee.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann