Väyrynen: Markka takaisin euron rinnalle

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen olisi valmis irrottamaan Suomen euroalueesta ja ottamaan markan uudelleen käyttöön euron rinnalle. TV1:n Ykkösaamussa vieraana ollut Väyrynen pitää eroa järkevänä ja mahdollisena.

vaalit
Paavo Väyrynen TV1:n Ykkösaamun vieraana 3. joulukuuta 2011.
Paavo Väyrynen ehdotti markan ottamista käyttöön eurojen rinnalle TV1:n Ykkösaamussa.

- On mielestäni pohdittava sitä mahdollisuutta, että Suomi irrottautuisi euroalueesta. Ottaisimme eurojen rinnalla käyttöön markat.

- Voisimme ehkä rakentaa Pohjolan valuuttakurssimekanismin, jolla voitaisiin vakauttaa Pohjolan valuuttojen kursseja toisiinsa nähden ja euroon nähden.

- Tämä olisi järkevää ja se olisi mahdollista, jos vain halutaan, Väyrynen lausui. Asenteellisesti se on hankalaa.

Uusi markka voisi ehdokkaan mielestä olla samanarvoinen kuin euro.

Väärässä seurassa

Saksa ja Ranska valmistelevat tiiviimpää talousliittoa. Väyrynen ei usko tässä mukana olon olevan Suomelle eduksi. Hänen mielestään on menossa voimakas pyrkimys rakentaa euroalueesta liittovaltio. Jo tähänastiset tukijärjestelyt, jossa valtiot vastaavat toistensa veloista, ovat Väyrysen mielestä pitkälle menevää federalismia.

Tällä tiellä seuraavaksi rakennetaan euroalueelle ylikansallista hallitusta, joka hoitaisi finanssipolitiikkaa, päätteli Väyrynen. Suomelle mukana olo tässä seurassa, jonka ulkopuolella ovat Pohjoismaat Tanska ja Ruotsi, on Väyrysen mielestä erittäin vahingollista.

Paavo Väyrynen ei varauksetta tue Suomen hallituksen pyrkimyksiä pitää euroalue koossa. Suomen ei pidä omaa vastuutaan velkaongelmista hänen mielestään enää lisätä.

Väyrynen ei luota Olli Rehnin ja muiden euroalueen ykköspäättäjien kykyyn luoda vakautta rahaliittoon. Hän arvelee tilanteen niin vaikeaksi, ettei se ole enää poliittisin päätöksin hallittavissa. Palomuurit eivät estä palon leviämistä, vaan johtavat yhä suurempiin ja lopulta tuhoisiin tukijärjestelyihin.

Vaikeuttaako Väyrynen näillä puheillaan sitten puoluetoverinsa, komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin työtä?

- Komission jäsenet eivät edusta omaa jäsenmaataan saati puoluettaan. He ovat Euroopan unionin toimijoita. Saattaa puheillani epäsuoraa vaikutusta olla, vastasi Väyrynen.

Kokemus ratkaisee

Ehdokas Väyrynen uskoo mielipidemittausten olevan presidenttikampanjoinnin todellisesta tilanteesta perässä. Hän arvioi olevansa toisena Sauli Niinistön (kok.) jälkeen ja kannatuksensa nousseen 15 prosentin tienoille.

Paavo Väyrysen käsitykset presidentin oikeuksista osallistua Eurooppa-politiikkaan ovat herättäneet vastustustusta valtiosääntöoikeuden tuntijoissa. Väyrysen mielestä perustuslain kohdat eivät kumoa toisiaan, vaan voimassa pysyy myös momentti, jonka mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Käytäntö presidentin tiedonsaannista unionin asioissa on Väyrysen mukaan jo vakiintunut. Jos päätös on tehtävä, asia käsitellään kahdessa toimielimessä: EU-asioiden ministerivaliokunnassa pääministerin johdolla ja sitten valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa presidentin johdolla.

- Jos presidentillä on riittävä asiantuntemus ja kokemus, hän pystyy johtamaan tätä prosessia, sanoi Väyrynen. - Ristiriidan ratkaisee eduskunta.

Venäjä ei pelota

Väyrynen on kampanjansa aikana korostanut sotilaallista liittoutumattomuutta. Viikko sitten hän kuitenkin puhui Nato-optiosta. Nyt hän täsmensi kyseessä olevan mahdollisuuden varautua joskus kaukaisessa tulevaisuudessa kenties muuttuviin olosuhteisiin.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että Venäjällä nousisi valtaan diktaattori ja maa muuttuisi laajentumishaluiseksi. Nyt liittoutumisen vaihtoehto ei ole järkevä eikä ajankohtainen, toisti Väyrynen.

Venäjän varustautumista on Väyrysen mielestä tärkeää seurata. Naapurimaan sotavoimien vahvistaminen lähialueella ei kuitenkaan nyt uhkaa Suomea. Hän muistutti, että 20 vuotta Venäjä laiminlöi asevoimiensa uudistamista.

Jos EU muuttuu sotilasliitoksi, niin silloin se on Naton eurooppalainen pilari ja silloin myös Suomi on Natossa, puhui Väyrynen. Hän kysyikin, koska kansanäänestys järjestetään, jos maata viedään sotilasliittoon pikkuhiljaa.

Rauhankumppanuus on Väyrysen mielestä toiminut hyvin. Olennaista on pitää linjat kirkkaina.

- Haemme turvaa siitä, että olemme puolueeton, sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Lähteet: YLE Uutiset