Sotahistorioitsija: Entisaikojen suurmiehiin turvaudutaan kriisiaikoina

Eurokriisin keskellä Suomessa muistellaan ahkerasti sotaa ja historian suurmiehiä. Sotahistorioitsija Jussi Jalonen Tampereen yliopistosta arvioi, että kriisiaikoina menneille johtajille on käyttöä. Heistä haetaan turvaa ja vahvan johtajan mallia.

sota
Mannerheimin patsas Vehmaisissa
Kalle Kultala

Tänä vuonna on käsitelty näyttävästi jatkosodan syttymistä. Myös entisistä valtionpäämiehistä on tehty iltapäivälehtien liitteitä, joissa kerrotaan kunnioittavaan sävyyn muun muassa entisistä presidenteistä. Sotahistoriaan erikoistunut Tampereen yliopiston tutkija Jussi Jalonen näkee, että historian hahmoja nostetaan voimallisesti esiin, kun ajat ovat vaikeat.

- Nyt eletään aika kärjistynyttä aikaa julkisessa keskustelussa, ja on meneillään maanosan laajuinen kriisi. Siinä kohtaa haetaan helposti henkistä turvaa muistelemalla vanhoja aikoja. Ajatellaan suurmiehiä ja toivotaan, että joku nykypäivän poliitikko kykenisi myös osoittamaan samaa valtiomiesmäisyyttä kuin edeltäjänsä.

Suurelle yleisölle suunnatuissa julkaisuissa suurmiehistä on tehty populaarikultturin ikoneita, joita kansa tarvitsee. Tosin nykypäivän kansankulttuuri on myös kauppatavaraa.

- Historialliset hahmot pystytään tuotteistamaan hyvin tehokkaasti, Jalonen sanoo.

Sotaan palataan yhä uudelleen

Sotia käsitellään edelleen laajasti, vaikka jatkosodan syttymisestä on jo 70 vuotta. Sodista puhuminen on yleiseurooppalainen ilmiö.

- Viimeinen suuri sota on aina tärkein. Sen jälkeen ei ole ollut uusia, suuria ja merkittäviä kansallisia kriisejä. Muistoissa palataan helposti sotaan.

Nuoremmat sukupolvet haluavat ottaa tuntumaa isonvanhempiensa ja vanhempiensa kokemuksiin, kun aikakauden eläneet ihmiset ovat vielä kertomassa muistojaan.

- Nyt on viimeiset hetket muistella, kun sodan kokeneet ihmiset ovat vielä läsnä.

Isänmaa hyvä slogan poliitikolle

Itsenäisyyspäivänä isänmaasta puhutaan jälleen juhlavin sanankääntein. Uusisänmaallisuus ja sotien muistelu alkoi nostaa päätään jo 90-luvulla. Tänä vuonna isänmaa-käsite on otettu voimallisesti käyttöön perussuomalaisten vaalivoiton ja poikkeuksellisen eduskuntavaalien tuloksen jälkeen.

- Aina kun on tällainen merkittävä poliittinen käänne, niin valtiomiehet ja poliitikot mielellään puhuvat isänmaasta. Se on monelle kätevä slogan siinä tilanteessa, Jalonen sanoo.

Perussuomalaisten puheissa viitataan kansakuntaan ja isänmaahan, mutta yhtenäistä käsitystä puolueen isänmaallisuudesta on vaikea löytää. Jalonen arvioi, että perussuomalaiset on pitkälti maaseudun protestipuolue, ja puolueen kannattajissa on kotiseutu- ja maakuntahenkisyyttä. Puolueeseen liitetty rasistisuus saattaa kummuta kaupunkilaisesta juurettomuudesta.

- Rasistisuus, joka nousee esille muutamien heidän poliitikkojensa kannanotoissa, on enemmän kaupunkilainen ilmiö. Olettaisin, että se kertoo aika paljon kaupunkilaisten äänestäjien juurettomuudesta. He ovat menettäneet tuntumansa kotiseutuun ja sitä koetetaan kompensoida voimakkaalla, rasistisen ylemmuudentunnon sävyttämällä suhtautumisella vaikka maahanmuuttajiin.

Pelko ei ole isänmaallisuutta

Kansainvälistyvässä maailmassa isänmaallisuus ei ole kadonnut mihinkään, vaan pikemminkin se on voimistunut. Toukokuisten jääkiekon MM-kisojen kultamitali nosti jälleen esiin kansallisen yhteenkuuluvaisuuden - ainakin jääkiekkofanien kesken.

- Urheilukisat ovat sellaisia hetkiä, jolloin suomalaiset pystyvät olemaan suurin piirtein yhtä mieltä jostain asiasta.

Jalonen muistuttaa, että tervehenkinen isänmaallisuus perustuu itseluottamukseen ja vakuuttuneisuuteen siitä, että kansakunta pystyy toimimaan oman etunsa mukaisesti.

- Terve isänmaallisuus ei lähde mistään alemmuudentunteesta, pelosta tai vainoharhaisuudesta. Se lähtee vakuuttuneisuudesta omiin kykyihin, oman isänmaan ja kansakunnan pystyvyyteen.

Lähteet: YLE Tampere / Asko Jaakonaho