1. yle.fi
  2. Uutiset

Perunan kuoriminen ei onnistu, porkkanaa ei tunneta - kotitalousope taistelee uusavuttomuutta vastaan

Anneli Rantamäki luuli pikkutyttönä, että Andy todella "räjäyttää lian pois". Tänään hän opettaa kotitaloustunnilla yläkoululaisille kriittistä kuluttamista, jotteivät hekin joutuisi mainoksen uhreiksi. Mutta nykypäivän kotitalousopettajalla on paljon muutakin työsarkaa, sillä osa nuorista ei edes tunnista porkkanaa tunnille tullessaan.

kotitalousopettajat
Nettisukupolven nuoret löytävät reseptit kotitaloustunnilla netistä. Youtubessa puolestaan näkyy miten ruokaa laitetaan.YLE / NIna Keski-Korpela

Riihimäen Pohjolanrinteen koulun kotitalousopettaja Anneli Rantamäki katsoo opettavansa arjesta selviytymistä. 15 vuotta alalla toiminut Rantamäki on ensi vuodesta alkaen myös Suomen kaikkien köksänmaikkojen pääkokki, eli Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja. Vuosien mittaan hän on havainnut nuorten osaamistasossa selvän muutoksen.

- Tänä päivänä ollaan heikommissa kantimissa kuin urani alussa. Kotona tehtiin silloin ruokaa alusta asti, oppilaat tunsivat hiutaleita ja kasviksia. Nykyään käytetään eineksiä ja esivalmisteltuja raaka-aineita. Perunaa ei osata kuoria, porkkanaa ei tunneta, eikä osata tiskata...

Rantamäki arvelee, että kotona ei enää tehdä yhdessä eikä istuta ruokapöydässä yhtä aikaa.

- Pienten lasten kanssa vielä tehdään yhdessä, mutta kun lapset kasvavat ja alkavat harrastaa, niin he vain tulevat valmiiseen pöytään. Tai jopa vain lämmitetään jotain mikrossa ja syödään seisaaltaan. Täällä koulussa koetetaan opettaa, että katetaan pöytä, laitetaan lautasliinat ja istutaan alas nauttimaan ja rupattelemaan. Se on hävinnyt monesta kodista, harmittelee Rantamäki.

Kotitaloustunnilla saa mokata

Kotitalousopetus on monelle nuorelle ensimmäinen linnake totaalista uusavuttomuutta vastaan. Anneli Rantamäki toivoo, että nuorille jäisi tunneista vinkkejä ja kosketuspintaa aikuisuuteen asti.

- Toivon, että nekin, jotka eivat ole koskaan tiskanneet, saisivat pientä intoa siihen, että mitkä on ne tarpeelliset arkielämän taidot. Ei riitä, että on hyvä koulussa tai osaa käyttää tietokonetta. Toivon, että nuorille jäisi joku muisto, että "mitäs me tehtiin silloin köksäntunnilla".

Tunnilla rento tunnelma on tärkeä - opetuskeittiössä saa kokeilla ja epäonnistuakin.

- Tapoihini ei kuulu mennä selän taakse neuvomaan, enhän tule kotiinkaan neuvomaan. Pitää tehdä virheitä myös, että oppii - kantapään kautta oppii parhaiten.

Reseptit etsitään nyt netistä

Järjestötyön haasteena Rantamäki pitää sitä, että suurelle yleisölle saataisiin tutummaksi kotitalousopetuksen monipuolisuus.

- Mehän ei opeteta pelkästään leivontaa ja ruoanvalmistusta, vaan tähän kuuluvat esimerkiksi myös tietokoneet ja valistaminen. Meillä on myös kuluttaja- ja ympäristökasvatus kiedottuna tähän oppiaineeseen.

Uusi tekniikka muuttaa myös opetustyötä. Kun ennen vanhaan reseptit katsottiin oppikirjasta tai keittokirjoista, niin nyt ne haetaan internetistä.

- Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset käyttävät nettiä niin paljon kuin vain mahdollista. Meillä on iso älytaulu ja kaksi oppilaspäätettä, joista oppilaat voivat vapaasti etsiä reseptejä. Ei mene niin kauaa aikaa ohjeen läpikäymiseen ja esimerkiksi Youtubessa on paljon hyviä lyhyitä klippejä opetustarkoitukseen, Rantamäki kertoo.

Myös kotoilun trendikkyys näkyy kotitaloustunneilla. Mutta vaikka tytöillä saattaa olla enemmän taitoja ja kokemusta, pojat tuntuvat olevan enemmän innoissaan kokkaamisesta, sanoo Anneli Rantamäki.

- Tyttöjä ei niinkään kiinnosta, mutta poikia innostaa kokkius. Moni seiskaluokkalainen miettii, että "musta tulee isona Akseli Herlevi", kokkius on kova sana. Toivottavasti tämä nostaisi sitä kodin ja kotona tekemisen arvostusta.

Lähteet: YLE Häme / Nina Keski-Korpela

Lue seuraavaksi