Kahvin paahtaminen on kokeilua ja maistamista

Kahvin paahtaminen alkaa vihreistä pavuista eli raakakahvista. Samoista pavuista voi saada vaalean tai hyvin tummankin paahdon. Kahvinpaahtajan mukaan suomalaiset juovat yleensä suhteellisen ohutta, hapokasta ja vaaleaa kahvia.

Kuva: Yle

Kauhavan Alahärmässä Timo Vesiluoma pyörittää omaa mikropaahtimoa, jossa raakapavut muuttuvat tuoksuviksi ruskeiksi kahvinpavuiksi. Kahvinpaahtaminen on miehelle sivutoiminen harrastus.

Timon kiinnostus kahveihin sai sysäyksen jo pienenä poikana, kun vanhempien kyläkaupassa jauhettiin kahvia keskellä Alahärmää. Kiinnostus sai lisää kimmoketta 1990-luvulla, kun Timo ei enää pystynyt juomaan kaupan hyllyltä löytyviä kahveja. Tuolloin mies kokeili tummaksi paahdettuja kahveja ja yllätykseksi ne sopivat hänen elimistölleen huomattavasti paremmin. Kymmenen seuraavan vuoden aikana kahviharrastus sai sitten todella tuulta purjeisiin, kun mies hankki oman paahtolaitteiston.

Nyt Kauhavan Alahärmän keskustassa sijaitsee mikropaahtimo ja paahtimon puoti. Siellä itseään kaffinpaahtajaksi kutsuva Timo Vesiluoma valmistaa muun muassa Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja Intiasta tilaamistaan pavuista erilaisia kahveja.

- Kahvi on niin kuin viini. Mitä syvemmälle siihen pääsee perille, niin sitä kiehtovampaa se on. Siellä on taustalla erilaisia tarinoita, sanoo Timo Vesiluoma.

Maailmasta löytyy satoja erilaisia kahvilaatuja. Eri maanosien kahvit ja lajikkeet poikkeavat toisistaan. Myös valmistustavalla on merkitystä ja paahtaminen antaa tietysti kahville oman leiman.

Hyvä kahvi syntyy maistamalla

Paahtaminen alkaa vihreistä pavuista eli raakakahvista, joka saapuu säkeissä eripuolilta maailmaa. Säkeistä pavut joutuvat pieneen mikropaahtimeen. Siinä lämpötila nostetaan noin 200 asteeseen ja pavuissa tapahtuu tuolloin karamellisaatio eli kahvin solurakenne muuttuu. Paahtoasteet vaihtelevat säätöjen mukaan 1 ja 5 välillä.

- Kahvin paahtaminen on hyvin pitkälle kokeilua ja maistamista. Samoista pavuista voi saada vaalean paahdon tai hyvin tummankin paahdon aikaiseksi, toteaa Timo.

Paahdon jälkeen papujen annetaan vetäytyä, koska ne erittävät kaasuja parin viikon ajan. Useimmiten Timo pakkaa valmiit pavut venttiilipusseihin, joista kaasu pääsee purkautumaan ulos itsestään. Venttiili estää myös hapen pääsyn pussin sisään, koska happi on kahvin vihollinen, teroittaa Timo.

Vasta paahdetuista pavuista kahvi kannattaa keittää vasta parin kolmen päivän kuluttua, kun kahvi on tasoittunut eli aromit ja öljyt ovat menneet solutasolla niin sanotusti paikoilleen. Timo suosittelee ostamaan kahvin aina papujen muodossa ja jauhamaan ne kotona juuri ennen kahvin keittoa. Keittotavan voi jokainen valita itse mieltymystensä mukaan. Timolle kelpaa erinomaisesti niin suodatinkahvi kuin pressopannulla tai perkolaattorilla valmistettu juoma.

- Suomalaiset juovat yleensä suhteellisen ohutta, hapokasta, vaaleaa kahvia, arvioi Timo.