Koe uusi yle.fi

Kännyköihin kaavailtu "c-kasettimaksu" kuumentaa tunteita

Kopioinnin hyvitysmaksu, jota kulttuuriministerin vastainen mainoskampanja ryöpyttää, on ajankohtainen kysymys. Valtioneuvoston piti käsitellä Arhinmäen kiisteltyä asetusesitystä viime torstaina, mutta asiaa käsitellään näillä näkymin ensi torstaina. Hallituksen on pian päätettävä hyvitysmaksun laajentamisesta, sillä asetus on tulossa voimaan ensi vuoden alussa.

Kotimaa

Nykyisin kopioinnin hyvitysmaksu sisältyy muun muassa vhs- ja c-kasettien, poltettavien cd-levyjen, mp3-soitinten, ulkoisten kovalevyjen ja digiboksien hintoihin.

Hyvitysmaksun tuotto on kuitenkin pudonnut muutamassa vuodessa noin puoleen aiemmasta eli runsaaseen kuuteen miljoonaan euroon. Syynä on se, etteivät ihmiset enää osta vanhanaikaisia tallennusvälineitä.

Luovan alan mukaan kopioinnin määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja tekijöille uhkaa pian jäädä käteen vain känsät.

- Me haluaisimme palauttaa hyvitysmaksun sille oikeudenmukaiselle tasolle, jolla se on ollut aiemmin, sanoo Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) projektinjohtaja Lauri Kaira.

Kritiikkiä monelta suunnalta

EFFIn mainoskampanjaa on rahoittanut ainakin elektroniikkaa myyvä Verkkokauppa.com. Yritys pelkää suomalaisten ostavan yhä enemmän elektroniikkaa ulkomailta, jos hyvitysmaksun keräämistä laajennetaan tietokoneisiin ja kännyköihin.

EFFIn mukaan on väärin, että kännykän ostajan pitäisi maksaa hyvitysmaksua, vaikka ostaja ei aikoisi kopioida puhelimeensa musiikkia tai muuta tekijänoikeuksien suojaamaa materiaalia. EFFI myös väittää, etteivät rahat mene suomalaisen kulttuurin tekijöille, vaan tekijänoikeusjärjestöille ja musiikkiteollisuudelle.

- Erityisesti raha menee musiikkiteollisuudelle ja kaikkein menestyksekkäimmille artisteille, eikä yleisesti suomalaisen kulttuurin tukemiseen, sanoo EFFIn hallituksen jäsen Ville Oksanen.

"Paljon porua tyhjästä"

Muusikkoja ja taiteilijoita edustavan Luovan alan tekijöiden ja yrittäjien projektijohtaja Lauri Kaira kiistää Oksasen väitteen.

- Hyvitysmaksuraha kerätään ja jaetaan puoliksi niin, että se menee kulttuurin ja luovan työn edistämissäätiöille. Nämä jakavat sitä edelleen moniin hankkeisiin ja projekteihin, joita taiteilijat ja kulttuurialan pienyritykset tekevät. Ja puolet menee suorina tilityksinä taiteilijoille ja tuottajille, Kaira sanoo.

Esimerkiksi paljon radiosoittoa saaville artisteille lohkeaa kuitenkin isompi osuus kuin pienille nimille. Kairan mielestä koko hyvitysmaksusta on noussut suhteettoman suuri poru.

- Ministeri Arhinmäen esityshän tarkoittaisi, että suomalaiset maksaisivat vuodessa keskimäärin kaksi euroa 70 senttiä hyvitysmaksua. Minun mielestäni häly on todelliseen vaikutukseen verrattuna suhteeton.

Pienimmillään laitteen kauppahintaan lisättävä maksu olisi joitakin euroa ja suurimmillaan muutamia kymmeniä euroja. Maksun suuruus vaihtelee laitteiden välillä ja tallennustilan mukaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen