Ihmisoikeuskeskuksen johtajaksi Sirpa Rautio

Suomeen perustettavan Ihmisoikeuskeskuksen johtajaksi on nousemassa varatuomari Sirpa Rautio. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyi nimitysasian osaltaan tänään. Eduskunnan oikeusasiamies nimittää Raution uuteen virkaan virallisesti ensi viikolla.

Kotimaa

Sirpa Rautio, 49, on koulutukseltaan varatuomari. Tällä hetkellä hän työskentelee Maailmanpankin Pohjoismaisen rahaston tehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt YK:n, Euroopan neuvoston, EU:n ja Etyjin ihmisoikeustehtävissä.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen nimittää Raution uuteen virkaan heti, kun tarvittavat sidonnaisuus- ja turvallisuuselvitykset on saatu valmiiksi. Siihen kulunee muutama päivä.

Rautio vapautuu nykyisistä tehtävistään kevään aikana.

Aluksi vain kolmen ihmisen minikonttori

Ihmisoikeuskeskus on riippumaton perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistävä toimielin, joka toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä.

Keskuksen tärkeimmäksi tehtäväksi noussee - ainakin sen toiminnan alussa - perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on lisäksi mm. perus- ja ihmisoikeuksia koskeva tiedotus, kasvatus, koulutus ja tutkimus.

Ihmisoikeuskeskus ei käsittele kanteluja.

Ihmisoikeuskeskus ponnistaa liikkeelle minibudjetilla: valtion talousarvioesityksessä sen toimintaan on ensi vuodelle varattu 390 000 euroa. Sillä rahalla keskus kykenee palkkaamaan johtajan ja kaksi muuta virkamiestä. Johtajan palkka on aluksi 7 200 euroa kuukaudessa.

Eduskunnan oikeusasiamies nimittää Ihmisoikeuskeskuksen johtajan lisäksi piakkoin myös erillisen ihmisoikeusvaltuuskunnan. Valtuuskunnassa on vähintään 20 ja enintään 40 jäsentä. Valtuuskunta koostuu monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan sekä perus- ja ihmisoikeusasioiden kanssa toimivien tahojen edustajista.

Hakijoina kovia nimiä

Ihmisoikeuskeskuksen johtajan virkaa tavoitteli kaikkiaan parikymmentä hakijaa.

Joukossa olivat muiden ohella nykyinen Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros sekä tasavallan presidentin oikeudellinen neuvonantaja ja entinen apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt.

Myös nimekäs ihmisoikeusjuristi ja -asianajaja Markku Fredman oli aluksi kisassa mukana, mutta hän veti paperinsa pois.

Taustalla YK-paineet

Suomesta on tähän saakka puuttunut salonkikelpoinen ihmisoikeuksiin keskittynyt yleistoimielin, joka voisi esiintyä Suomen nimissä erilaisissa kansainvälisissä ihmisoikeusfoorumeissa.

Paineet Ihmisoikeuskeskuksen perustamiseen ovat tulleet YK:sta ja Euroopan neuvostosta. Kansainväliset sopimukset ovat konkretisoituneet erilaisten kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden perustamiseen aina 1970-luvulta lähtien. Uuden ajattelun eturivissä ovat olleet Englanti, Kanada, Ranska ja Tanska. Tänään kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat läntisissä demokratioissa yleisiä.

Muualla Pohjoismaissa ihmisoikeuskeskusten vuosibudjetit liikkuvat 10 miljoonan euron tuntumassa, ja niissä kaikissa on vähintäänkin parikymmentä virkamiestä.

Lähteet: YLE Uutiset / Ari Mölsä