Helsingin Sanomat: Yle sai liikaa rahaa

Helsingin Sanomien mukaan Yle sai rahoituspäätöksessä liikaa rahaa. Muista viestimistä MTV3 pitää poliitikkojen päätöstä hyvänä. Uusi rahoitussuunnitelma on takaamassa Ylelle noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen.
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Mikael Pentikäisen mukaan eduskunta päättää Ylen rahoituksesta, ja sen mukaan toimitaan.

Ylen verkossa toiminen on ollut kitkerä kalkki etenkin Helsingin Sanomille. Helsingin Sanomien kustantaja ja päätoimittaja Mikael Pentikäiselle Ylen rahoitussuunnitelma maistuu happamalta varsinkin lehdistön yhdeksän prosentin arvonlisäveropäätöksen jälkeen.

- Tämä hallituksen viestintäpolitiikka on semmoista, että lehdistöä lyödään ja Yleisradiota suositaan. Mutta meidän täytyy siihen sopeutua ja sen mukaan oma toimintamme järjestää, hän sanoo.

Pentikäinen kiittelee sitä, että päätös vihdoin tuli, mutta jatkaa toteamalla että Yle sai liikaa rahaa.

- Oma näkemykseni on se, että me saisimme ihan hyvän julkisen palvelun myöskin pienemmällä rahalla kuin puolella miljardilla eurolla. Tämähän vastaa suurin piirtein samaa kustannusta kuin mikä menee suomalaiseen lukiolaitokseen.

MTV Median toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara sen sijaa kiittelee päätöstä.

- Ei passaa kuin onnitella kollegaani Ylessä, Kivisen Lauria. Tänään on varmaan syytä avata samppanjapullo, koska rahoitus on nyt turvattu.

Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen huokaa helpotuksesta, kun vuositolkulla monella syheröllä ollut päätös saatiin aikaan. Hän kuitenkin arvioi, että päätös ei vielä täysin rauhoita tilannetta.

- Täytyy muistaa, että Yleisradiosta on koko ajan vähentynyt väkeä, ja voi olla, ettei tämä sitä sinänsä rauhoita. Luulen, että Yleisradion toiveissa on ollut hiukan suuremmat summat.

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen katsoo summan ainakin takaavan nykytason.

- Ei se tietysti kaikkia toiveita täytä, mutta on hyvin siinä haarukassa, jolla nykytasoinen toiminnan laajuus voidaan säilyttää. Me voimme palata joissakin panostuksissa sille tasolle, missä ollaan nyt oltu vähän jäljessä. Siinä on myös pieni varaus siihen, että voimme kehittää toimintaamme sellaisilla alueilla, johon ei nyt ole pystytty, esimerkiksi pienten kohderyhmien palvelemisessa.