Johanna Sinisalon tuorein romaani katsoo mehiläistä uusin silmin

Tamperelaiskirjailija Johanna Sinisalon tuorein kirja Enkelten verta sai innoituksensa mystisistä mehiläskadoista. Monipolvisessa fantasiatarinassa kirjailija käsittelee paitsi mehiläisten ikivanhaa mystistä roolia tuonpuoleisen lähetteinä, myös niiden asemaa kaltoin kohdelluina tuotantoeläiminä.

kulttuuri
Johanna Sinisalo
Heini Lehväslaiho

Enkelten verta kertoo mehiläishoitaja Orvosta ja hänen pojastaan Eerosta, Eläinten vallankumousarmeija -blogista, sukupolvien ketjusta, kuolemasta ja ennenkaikkea ihmisen suhteesta luontoon ja eläimiin. Teos alkoi hahmottua, kun maailmalta vuosituhannen alussa kantautui uutisia selittämättömistä mehiläiskadoista.

- Pesiä tyhjeni oudosti, eikä mistään löytynyt mehiläisten ruumiita. Pesät myös pysyivät tyhjinä, eivätkä muut ötökät halunneet niihin.

Outojen joukkokatojen syyt eivät toistaiseksi ole selvinneet. Sinisalo on romaanissaan kehitellyt teorian siitä, että pörriäiset ovat yksinkertaisesti kyllästyneet orjatyöhön ja ottaneet hatkat.

- Ei se ihan tolkuton teoria ole. Mehiläisiähän kohdellaan tavattoman huonosti. USA:ssa halutaan maksimoida valtavat sadot, ja siksi pölytysaikaan kärrätään pienille reviireille tuhansia mehiläispesiä ympäri maata. Orjiksi rahtaaminen stressaa mehiläisiä, jotka joutuvat ihan vieraaseen ympäristöön feromoneilla manipuloitaviksi. Ne ajetaan ihan piippuun.

Vanha työkaveri ja tuonpuoleisen lähetti

Sinisaloa kiehtoo mehiläisissä myös niiden rooli suhteessa ihmiseen.

- Mehiläisen yhteistyö ihmisen kanssa on jatkunut tuhansia vuosia. Mehiläistä ei kuitenkaan voi laittaa liekaan tai aitaukseen tai palkita mehevällä luulla, vaan se hoitaa tehtäviään omin päin, omilla ehdoillaan.

Pölyttävä pörriäinen käsitetään myös lähes kaikissa kulttuureissa jollakin tavalla yliluonnollisena otuksena.

- Mehiläistä on perinteisesti pidetty jonkinlaisena tuonpuoleisen lähettiläänä tai kahden maailman välissä kulkijana. Myös sitä teemaa käsittelen romaanissa.

Mehiläiset veisivät lihantuotannon mukanaan

Monelle mehiläinen on vain hunajatehtailija, jota ilmankin voisi periaatteessa elää. Sinisalo halusi kirjassaan herätellä ihmisiä ymmärtämään mehiläisten valtavan merkityksen maailman elintarviketuotannon kannalta.

- Laskentatavasta riippuen 40-70 prosenttia elintarviketuotannosta riippuu hyönteispölytteisistä kasveista. Rehulajikkeet ovat riippuvaisia pölyttäjistä, joten mehiläisten totaalinen katoaminen romahduttaisi lihantuotannon. Tämä johtaisi ennen pitkää vakaviin ruokakriiseihin.

Sinisalo näkee mehiläisen yhtenä kehnosti kohdeltuna tuotantoeläimenä muiden joukossa, ja eräs Enkelten verta -teoksen teemoista onkin eläinten oikeudet.

- Ihmiset ovat taitavia todistelemaan itselleen, ettei tuotantoeläimillä ole tunteita. Esimerkiksi emon ja poikasten erottamista ei pidetä juuri minään, ja hätäinen vinkunakin lasketaan vain vaistotoiminnaksi. Toisaalta omassa lemmikkieläimessä nähdään tunteita, kommunikaatiokykyä ja jopa abstraktia ajattelua. Mustin tai mirrin ja nimettömän naudan välillä on huutavan järkälemäinen rako.

Lähteet: YLE Tampere