Kierrätysohjuksilla uudistetaan Etelä-Korean ohjuspuolustus

Etelä-Korean tärkeimpiin hankkeisiin on koko 2000-luvun kuulunut maan ohjuspuolustuksen uusiminen. Kun neuvottelut Yhdysvaltain kanssa vanhentuneiden Nike-ohjuksien korvaamiseksi Patriot-ohjuksilla kariutuivat kalliiseen hintaan, Etelä-Korea keksi ratkaisuksi vuonna 2005 avata neuvottelut Saksan kanssa sinne sijoitettujen Patriot-ohjusten kierrättämisestä Korean niemimaalle.

Ulkomaat
Kaksi sotilasta esittelee ohjusta
Amerikkalaiset sotilaat esittelevät Patriot-ohjusta Suwonin sotilastukikohdassa, Etelä-Koreassa. Arkistokuva.EPA/JANG CHUL-YOUNG

Kotkan sataman ohjuslasti on saksalaisen NDR-televisiokanavan mukaan viimeinen osa Saksan ja Etelä-Korean hallitusten sopimaa uudistustyötä.

Saksan puolustusvoimain ulkomaisesta myynnistä vastaava johtaja Klaus Von Sperber oli Soulissa tärkeällä matkalla heinäkuussa 2005. Kylmän sodan päättymisen jälkeen ja Saksan strategisen merkityksen kavennuttua maahan rakennetut puolustusjärjestelmät olivat käyneet turhan järeiksi. Saksalaiset olivat kuitenkin päässeet hajulle siitä, kuinka päästä osasta ohjuksia eroon.

Etelä-Korea oli viisi vuotta aiemmin ilmoittanut hankkeesta, jolla se uudistaisi 2. maailmansodan jälkeen rakennetun ohjuspuolustuksensa vaihtamalla Nike-ohjukset Patriot-ohjuksiin. Miljardiluokan projekti sai nimekseen SAM-X (Surface-to-Air-Missile). Patriot-ohjuksia oli maassa muutenkin; amerikkalaiset ovat tuoneet niitä Korean niemimaalle sinne sijoitettujen omien joukkojensa turvaksi.

Hinta ratkaisi kierrätysohjukset

Hanke ostaa 48 uuden sukupolven PAC3-Patriot- ohjusta Yhdysvalloista kaatui kuitenkin kovaan hintaan ja eteläkorealaiset kiinnostuivat saksalaisista PAC2-kierrätysohjuksista. Maat aloittivat viralliset neuvottelut maaliskuussa 2007 ja amerikkalaisten harmiksi kaupat syntyivät kierrätysohjuksista.

Saksa toimitti ensimmäiset Patriot-ohjukset Etelä-Koreaan elokuussa 2008. Samana vuonna Etelä-Korea teki sopimuksen Patriot-ohjuksia valmistavan amerikkalaisen Raytheon-yhtiön kanssa ohjusten integroimisesta osaksi maan puolustusjärjestelmää.

Virallisesti Etelä-Korean ilmavoimat otti ensimmäiset ohjukset vastaan vuoden 2008 marraskuussa ohjuksille suoritetun koesarjan jälkeen. Sopimuksen mukaan edessä oli kahden vuoden koeaika, minkä jälkeen ohjusprojekti vietäisiin loppuun vuoteen 2012 mennessä.

Kierrätys toi mukanaan ongelmia

Tämän vuoden syyskuussa Etelä-Korean suurimpiin kuuluva päivälehti Chosun Ilbo kirjoitti Patriot-ohjuksiin liittyvistä tutkaongelmista. Kolmessa kahdeksasta ohjuspatterista oli tutkaongelma, joka esti ohjusta hakeutumaan oikeaan kohteeseensa.

Samassa uutisessa kerrottiin, että kauppa Saksan kanssa sisälsi 32 149 järjestelmän osaa. Niistä puolustusvoimat oli kuitenkin tämän vuoden heinäkuuhun mennessä hankkinut vasta 10 prosenttia.

Eteläkorealaiset asiantuntijat syyttävät ongelmista puolustusvoimain nuukaa asennetta ohjushankinnoissa. Ilmavoimat halusi säästää kuluissa rakentamalla ohjusten laukaisu- ja valvontajärjestelmät toisistaan poikkeavilla järjestelmillä.

Tilkkutäkkiratkaisu säästi liki miljardi dollaria, mutta samalla palkkioksi tulivat sitkeästi vaivaavat ylläpito-ongelmat.

Patriot-ohjukset ovat tästä huolimatta ydin Etelä-Korean suunnitelmassa rakentaa riippumaton ohjuspuolustuskilpi eli KAMD-järjestelmä (Korean Air And Missile Defence). Järjestelmään kuuluu myös mereltä ilmaan laukaistava Aegis-ohjus . Koko järjestelmä on suunniteltu estämään Pohjois-Koreasta laukaistavien lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjusten päätyminen maaliin.

Lähteet: YLE Uutiset, AFP