Herätysliikkeissä avautumisen aika

Piispa Samuel Salmea on kiitelty paimenpuheistaan lestadiolaisille. Salmi on kehottanut herätysliikettä suurempaan avoimuuteen otsikoita nostaneissa hyväksikäyttötapauksissa. Uusi kirkkovuosi on taloudellisesti edeltävää raskaampi.

Luterilaiset herätysliikkeet
Oulun piispa Samuel Salmi
Oulun piispa Samuel Salmi korostaa, että kirkko on kaikkia Suomessa asuvia, myös kirkosta eronneita varten.YLE / Hannu Karjalainen

Oulun hiippakunnassa kirkkovuosi oli poikkeuksellisen vilkas, sillä tärkeimmät Suomen herätysliikkeiden kokoontumiset järjestettiin pohjoisessa.

Lestadiolaisten Suviseuroilla Lumijoella piispa Samuel Salmi paimensi hyväksikäyttöskandaalien ravistelemaa herätysliikettä suurempaa avoimuuteen.

- Palaute on ollut myönteistä, että piispa tarttui aiheeseen. Jopa olalle on taputeltu, Salmi kertoo.

Herätysliikkeiden halusta toimia avoimuuden suuntaan on piispan mielestä viime aikoina tullut rohkaisevia viestejä.

Avautuminen lisää herätysliikkeiden painoarvoa

Kirkon opetuksen mukaisia herätysliikkeitä piispa tervehtii ilolla. Salmi arvioi, että herätysliikkeiden merkitys kirkon piirissä vahvistuu sitä mukaa kun avoimuus ja vuorovaikutus muun kirkon kanssa lisääntyy.

- Liikkeen piirissä kasvaneille kehittyy oma kotikielensä. Herätysliikkeissä näkyy kodin henki ja yhteisen elämän tärkeys.

Piispa arvostaa herätysliikkeiden edustamaa hengellistä perinnettä ja hengellisen sitoutumisen ilmapiiriä. Yleensä liikkeiden jäseneksi synnytään, joskin ne ottavat myös uusia jäseniä mielellään, Salmi toteaa.

Kirkon talous heikkenee nopeasti

Oulun hiippakunnan seurakunnat sopeutuvat muun yhteiskunnan tapaan kiristyviin talousnäkymiin. Kirkollisveroa maksavien määrän vähenemisen lisäksi suuria haasteita syntyy kuntakentän rakennemuutoksista.

Oulun seudun kuntaliitos tarkoittaa, että kuntalakiin sidoksissa olevien evankelis-luterilaisten paikallisseurakuntien edessä ovat yhtä suuret muutokset kuin Oulun seudun liitoskunnissa. Liitosalueelle on syntymässä Suomen mittakaavassa iso seurakuntayhtymä.

- Paikallisseurakunnilla säilyy oma päätäntävalta ja omaleimaisuus. Tavallisen seurakuntalaisen näkökulmasta paikallisseurakunta säilyy hengellisenä viitekehyksenä, lupaa piispa.

Piispa odottaa mielenkiinnolla, jopa innostuksella uutta aikaa. Hän luottaa, että työntekijöillä on sisäinen valmius rakennemuutokseen.

- Uutta luotaessa syntyy henkistä pääomaa, jota aikaisemmin ei ollut.

Talouden palvelukeskus pelastaa irtisanomisilta?

Oulussa aloittaa vuodenvaihteessa Kirkon hallinto- ja talouskeskus, johon seurakunnat liittyvät yksi kerrallaan lähivuosina. Paikallisseurakunnissa tehtävät rutiinityöt siirtyvät yhteiseen palvelukeskukseen vuoteen 2017 mennessä.

Noin tuhannen kirkon työntekijän työt muuttuvat siirtymäkauden aikana. Samalla seurakuntien taloushallinnosta jää eläkkeelle kolmisensataa työntekijää, ja töitä siirretään talouden palvelukeskukseen.

- Odotettavissa on huomattavia säästöjä, vaikka ne eivät heti aluksi näkyisikään.

Seurakuntien talous heikkenee koko ajan. Talouden alamäki on piispan mukaan vahvempaa kuin yhteiskunnassa muutoin.

Yhteinen talouden palvelukeskus auttaa paikallisseurakuntia keskittymän muuhunkin kuin rutiinien pyörittämiseen. Taloushallinnon keskittäminen voi osaltaan auttaa tiukassa taloustilanteessa, jossa työntekijämääriä joudutaan pienentämään.

- Toivottavasti voidaan pysyä eläkepoistuman rajoissa, piispa lausahtaa.

Lähteet: YLE Oulu / Arto Veräjänkorva