Pyhiinvaeltajat jättivät Hattulaan puumerkkinsä

Sadat eri aikakausien matkaajat ja kirkossakävijät ovat jättäneet puumerkkinsä Hämeen kirkoista vanhimpaan, Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Varsinainen raaputettujen puumerkkien ja erilaisten ristien rykelmä on kirkon itäseinällä, suunnilleen keskellä seinää alttarin kohdalla hieman harmaakivisen pohjakerroksen yläpuolella. Kirkkoa tutkineella Tanja Ratilaisella on tähän oikein hyvä selitys, joka liittyy kirkon maineeseen pyhiinvaelluskirkkona.

Hattulan Pyhän Ristin kirkon itäseinästä löytyy merkkejä satamäärin Kuva: YLE / Markku Karvonen

Uusimman tiedon mukaan nykyinen tiilikirkko on rakennettu vuosien 1472 ja 1490 välillä, mutta kun kirkon rakennusvaiheista tohtorinväitöstään valmisteleva Tanja Ratilainen saa tiilistä tehtävät kvartsin säteilyajoitukset kevättalvella, rakentamisaika voi vielä tarkentua. Hattulan Pyhän Ristin kirkko oli keskiajan eurooppalaisen pyhiinvaellusreitin pohjoinen pää ja Hämeen emäkirkko.

Vaikka päätutkimusaihe ovat olleet kirkon rakennusvaiheet ja ajoitus, Tanja Ratilainen on tutkinut myös merkintöjä teemalla ”Kilroy was here”, suomalaisittain ehkä ”Kalervo kävi täällä”.

Satoja vanhoja merkkejä

Erilaisia puumerkkejä, ristejä ja muita merkintöjä löytyy kirkon ovenpielistä, ulkoseinistä, asehuoneen seinistä ja kattoa kannattelevissa pilareista. Osa on raaputettu tiileen tai seinärappaukseen, osa maalattu punamullan kaltaisella värillä. Asehuoneessa merkintöjä on etenkin muurikomeroiden ympärillä. Tanja Ratilainen arvelee, että syynä ovat olleet komeroissa olleet pyhimyksien kuvat, joita kävijät ovat kunnioittaneet. Voi olla, että kaukaa tulleet ovat odotelleet asehuoneessa messujen alkamista, jolloin puumerkkien raaputus saattoi olla aivan ajankulua.

Punamullan kaltaisella maalilla piirretyt puumerkit voivat olla jopa kirkon 1510-luvun kuvamaalareiden jättämiä, miettii Tanja Ratilainen.

- Merkintöjä pitäisi vielä tarkemmin tutkia. Osa raaputuksista on 1510-luvun rappauksen alla, joten ne ovat varmuudella keskiaikaisia. Mahdollisesti pyhiinvaelluslupauksen tehneet ovat jättäneet kirkkoon merkin siitä, että he ovat pitäneet lupauksensa.

Tärkein merkki on risti

Kirkosta löytyy mm. erityyppisiä ristejä, puumerkkejä ja tähtiä. Tanja Ratilainen sanoo, että kirjoitustaitoisetkin ihmiset käyttivät omaa tai talon puumerkkiä, koska se oli helppo väsätä eri pinnoille ja helppo tunnistaa. Yksinkertaisimmillaan puumerkki oli juuri risti tai ruksi. Kirkossa näkyy ihmisen ikiaikainen taipumus jättää ympäristöön oma merkkinsä.

- Arkeologia pääsee harvoin kiinni yksittäiseen ihmiseen. Mutta nämä ovat yksilöllisiä ja yksilöiden tekemiä. Yhtään varsinaista nimeä ei joukosta löydy.

- Mielenkiintoinen on mm. Y-mallinen piirros. Y-kirjain kuvasti toisaalta Kristuksen kärsimyksiä, toisaalta taas keskiajalla se oli varkaan merkki. Kumpi lienee ollut kyseessä. Kirkosta löytyvä pentagrammi taas viittaa Jeesuksen viiteen haavaan.

Itäseinän tiilet ovat täynnä ristejä

Tiheimmillään ristejä ja muita merkkejä on kirkon itäseinässä, sen keskiosassa kivijalan yläpuolella sillä korkeudella, mihin aikuinen sopivasti ylettyy. Tihentymä on samalla tutkijalle johtolanka raaputusten merkityksestä. Legendan mukaan Hattulan kirkossa säilytettiin palaa Jeesuksen rististä, pyhäinjäännöksistä kallisarvoisinta.

- Yksi keino päästä lähelle reliikin vaikutuskenttää oli kirkon ulkopuolella. Kirkon sisällä oli kuoriaita, joka esti tavallisilta ihmisiltä pääsyn alttarille. Ehkä itäseinä oli heille lähinnä pyhäinjäännöstä. Seinän keskellä on yksi muista selvästi poikkeava risti, joka on saatettu tehdä tiileen jo ennen polttamista. Ehkä se osoitti alttarin ja reliikin tarkan paikan.

- Näin ihmiset pääsivät mahdollisimman lähelle sen vaikutuskenttää, ja juuri sinne he halusivat jättää myös omat merkkinsä ja ristinsä, miettii Tanja Ratilainen.